Hanhikiven ydinvoimalan rakentaminen etenee hyvin – rahoituksen järjestäminen on kesken

Hanhikiven ydinvoimalatyömaa Pyhäjolella oli syyskuussa täydessä vauhdissa. Kuva: Fennovoima

Esa Härmälä pitää ydinvoimaa tarpeellisena, tuulella ei yhteiskunta toimi, hän sanoo. Kuva: Jarkko Sirkiä

Kuva: Fennovoima

Kuva: Fennovoima

Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoella sujuu hyvin, vaikka taloudessa on vielä tekemistä, Fennovoiman hallituksen puheenjohtajuuden jättävä Esa Härmälä sanoo. Uuden puheenjohtajan valitsee ensi kevään yhtiökokous.

Viisi vuotta tehtävässään toiminut Härmälä katsoo, että nyt on sopiva sauma jäädä pois, kun yhtiö uskoo saavansa rakentamisluvan ensi vuonna ja alueen rakentaminen etenee rivakasti.

"Siellä on jo kymmenen hehtaaria katettuja rakennuksia ja 400–500 henkilöä työssä koko ajan eli voimalaitos etenee kovalla vauhdilla."

Jos rakentamislupa tulee ensi vuonna ja varsinaisen voimalaitoksen rakentamiseen päästäisiin vuonna 2023, se valmistuisi vuonna 2029, viisi vuotta alkuperäisestä aikataulustaan jäljessä.

Myöhästyminen johtuu lähinnä siitä, että Fennovoima ja varsinkin sen venäläinen toimittaja ja laitoksesta kolmanneksen omistava Rosatom ei ole pystynyt toimittamaan ajoissa Säteilyturvallisuuskeskukselle (Stuk) vaadittavia asiakirjoja turvallisuusarviota varten. Valtioneuvosto ei voi myöntää rakentamislupaa ennen kuin Säteilyturvakeskus on antanut hankkeesta myönteisen turvallisuusarvion.

Fennovoima on arvioinut saavansa koko aineiston Stuk:lle tänä vuonna.

Härmälän mukaan myöhästyminen lisää ydinvoimalan rakentamisen kustannuksia. Fennovoiman tuoreimman arvion mukaan laitos maksaa 7–7.5 miljardia euroa, arvio on noussut aiemmasta puoli miljardia. Sopimus laitoksen toimittavan Rosatomin tytäryhtiö Raos Projectin kanssa on kiinteähintainen, eli hinnan nousu johtuu kustannusnoususta Suomessa.

Puolustusministeriö esitti lokakuussa, että ydinvoimalasta laaditaan riskianalyysi, jossa selvitetään muun muassa geopoliittisia riskejä sekä Rosatomin kytkös Venäjän turvallisuuspoliittisten päämäärien ajamiseen. Härmälän tiedon mukaan Fennovoimaan ei ole asiasta otettu yhteyttä.

Laitoksen rahoituksen järjestäminen on Härmälän mukaan vielä kesken, mutta pitemmällä kuin useimmat muut ydinvoimalat vastaavassa vaiheessa.

Sähkön hinnasta 2050-luvulla ei voi olla vielä varmuutta, mutta asenteet päästötöntä ydinvoimaa kohtaan paranevat maailmalla koko ajan, esimerkiksi Ranska ilmoitti juuri keskiviikkona aikovansa jatkaa ydinvoiman rakentamista. "Teollisuus- ja energiayhtiöt rakentavat sähkön hankintaan energiakoreja ja uskon, että Hanhikiven ydinvoimalalla on niissä osuus."

Pienten sarjavalmisteisten ydinvoimaloiden rakentamiseen kaupunkeihin on paljon suunnitelmia. "Innostusta on, mutta niiden saaminen käyttöön vaatii kuitenkin muutoksia lakeihin ja muuhun sääntelyyn, muuten ne eivät ole kilpailukykyisiä", Härmälä arvioi.

Tuulivoima on muuttunut viime vuosina ydinvoimaa halvemmaksi. "Yhteiskunta ei voi kuitenkaan tuulella toimia sen suuren vaihtelun vuoksi", Härmälä sanoo.

Hanhikivellä on tilaa myös toiselle reaktorille. "Toivottavasti sekin sinne nousee. Toinen voimala olisi asiantuntija-arvioiden mukaan neljänneksen ensimmäistä halvempi."

Hanhikiven ydinvoimalan kokonaishinnasta 75 prosenttia katetaan velkarahalla. Lainat järjestää Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Energo International.

”6,5 miljardin kustannuksista noin 70 prosenttia on rahoitettu, mutta 30 prosenttia puuttuu vielä”, Rosatomin ensimmäinen varapääjohtaja Kirill Komarov kertoi Talouselämän haastattelussa syyskuun lopussa.

Pankeilla on hänen mukaansa hankeen rahoittamista koskevia vaatimuksia, jotka voivat hyväksyä vain kaikki Fennovoiman osakkeenomistajat yhdessä. Pankit ovat valmiita rahoittamaan laitosta, mutta ne tarvitsevat takuita kaikilta Fennovoiman osakkeenomistajilta.

Rosatomilla ja muilla osakkeenomistajilla on Komarovin mukaan näkemyseroja takuista, mutta Komarov uskoo, että ne ovat sovittavissa.

Näkemyserot liittyvät tiettävästi siihen, että suomalaisomistajat katsovat, että sopimuksen mukaan suomalaisilta ei tarvita takuita.

Kaksi kolmasosaa Fennovoimasta omistaa Voimaosakeyhtiö SF, jonka muodostavat suomalaiset teollisuus- ja energiayhtiöt, joista monet ovat kuntien omistamia.

Puuttuvaa parin miljardin euron rahoitusta Rosatom hakee eurooppalaisilta ja venäläisiltä pankeilta, joilla on Komarovin mukaan samat vaatimukset.

Ydinvoimala on saanut 2,5 miljardin euron lainan Venäjän valtion hyvinvointirahastolta ja venäläinen Sovkombank on myöntänyt Fennovoimalle 500 miljoonan euron luottolimiitin.

Suomalaiset osakkaat takaavat Komarovin mukaan, että ne hankkivat ydinvoimalaitoksen tuottaman sähkön 50 euron hintaan megawattitunnilta laitoksen ensimmäisen 12 toimintavuoden ajan.

Sähkön hinta on ollut nousussa, ja mitä korkeampi hinta on, sen varmemmin loppurahoitus Hanhikivelle löytyy, varapääjohtaja sanoo.