PERJANTAIVIERAS Cleantech vai biotalous ?
Hallitus puhuu paljon cleantechistä. Vihreät puhuvat cleantechistä. Sitä tarjotaan ratkaisuksi Suomen nykyiseen seisetilaan. Siinä olisi kansalle missio ja teollisuudelle vetävän vientituotteen konsepti.
Ja toki Suomessa cleantechiksi määriteltyä vientiä onkin. Esimerkiksi New Yorkin kaupungin 15 miljoonan ihmisen jätevedet puhdistetaan Kemiran kemikaaleilla. Kemira on siis jätevesien puhdistuksessa maailman kärkeä.
Mutta itse pidän cleantech-puhetta taantumuksena, suuren näköalan menettämisenä, ymmärryksen puutteena – myös vihreiltä. Hallituspuolueet ovat menneet lobbareiden ansaan, koska eivät tunne ympäristötalouden uusinta kehitystä.
Mitä nimittäin cleantech tarkoittaa? Se tarkoittaa, että teemme tuotteita, joita olemme aiemminkin tehneet entistä tarkemmin ja entistä puhtaammin. Teemme iskusanana sanoen ”vähemmällä enemmän”. Mutta tuotantofunktio ei muutu. Tuotantoa ei sittenkään tarkastella uudesta näkökulmasta. Siksi cleantech kelpaa kaikille. Se ei muuta etujen jakoa tai lainsäädäntöä.
Termodynamiikan toinen pääsääntö eli entropian (hajeen) laki sanoo, että epäjärjestys maailmassa kasvaa vääjäämättä. ”Puhdas” tuotanto on mahdotonta. Koko tuotannon rakenne, joka on sidoksissa fossiilisiin polttoaineisiin, tuhoaa omaa pohjaansa, koska tuotantofunktioista muun muassa taloustieteen malleissa puuttuu jäte.
Yksittäisessä tehtaassa kyllä insinööritaidon tasolla tunnistetaan jäte ja hoidetaan se pois. ”Puhdas” ydinenergia on puhdasta, koska ydinjäte kapseloidaan ikuisuuksiksi maan alle luolaan.
Tai näin tehdään Suomessa. Muissa maissa asiaa ei vielä ole ratkaistu.
Sivuvirtojen ja jätteiden osalta cleantechiä on pyritty yhdistämään termiin ”teollinen ekosysteemi”, joka tarkoittaa, että toisen tehtaan jäte on toisen tehtaan raaka-aine. Mutta tämä ei enää ole cleantechiä, vaan teollista järjestelmäajattelua, jossa mallina on luonnon oma toiminta. Tässä on jo vihje toisesta tarkastelutavasta.
Sitten kun oivallamme, että cleantechin sijasta koko tuotantofunktion kuvausta tulee muuttaa, olemme siirtyneet tarkastelemaan luonnon ekosysteemipalveluita. Ja lopullisena konseptina tulee olemaan Suomen suuri mahdollisuus: biotalous. Tätä ei toistaiseksi tajuta.
Juha Sipilä on omilla rahoillaan ollut toteuttamassa ekokorttelia Kempeleeseen ja kirjoittanut pamfletissaan biotaloudesta. Ajatuspaja e2 on julkaissut raportin biotaloudesta. Ilkka Herlin tarkastelee Itämeren pelastamista biotalouskonseptin läpi.
Parhaillaan istuu keskeisten ministeriöiden kansliapäällikkötyöryhmä, joka pohtii Suomelle biotalouspolitiikkaa. Ei taida edetä tällaisena cleantech-messuamisen aikana.
Biotalous tarkoittaa, että otetaan koko luonto, aurinkoenergia, ekosysteemipalvelut ja erityisesti bakteerit mukaan tuotantofunktioon. Ei tarkastella pelkkää tuotetta, vaan koko sitä kiertoa, josta tuotteen kautta saatava palvelu on osa. Tällöin esimerkiksi hiilijalanjälki voidaan suunnitella lähes nollaksi.
Biojalostamoissa, biorefainereissa se Suomen tulevaisuus on!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
