Euron alamäki piristää Suomen vientiä
Valuuttakurssimuutokset vaikuttavat metsäyhtiöiden tulokseen. Metsä Boardin (entinen M-real) mukaan euron kymmenen prosentin muutos dollariin nähden vaikuttaa yhtiön tulokseen noin 40 miljoonaa euroa. jaana kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoHalvasta eurosta hyötyy koko euroalue, etenkin Suomi.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi, ettei euron sukelluksessa ole mitään dramaattista. Johtaja Jussi Mustonen sanoo, että euron kurssi on lähtenyt ykkösestä ja se on käynyt korkeimmillaan 1,6 dollarissa.
”Nyt heilutaan puolessa välissä. Euron heikkeneminen on osa polkua, jolla Eurooppa voi päästä tolpilleen. En näe sitä uhkana, koska suoria inflaatiopaineita ei ole näkyvissä”, Mustonen toteaa.
Mustonen arvioi, että europerheessä Suomi kerää kurssikehityksestä hetkellisesti parhaimman hyödyn. Vientikauppoja syntyy halvan euron vuoksi. Suurin osa ulkomaankaupan viennistä suuntautuu euroalueen ulkopuolelle.
Yksittäisille yrityksille halventuva euro tuo sekä hyötyjä että haittoja.
Iso osa yrityksistä on kuitenkin suojautunut valuuttakurssimuutoksia vastaan.
Euron laskevasta kurssista hyötyvät nyt eniten ne yritykset, jotka maksavat tarvitsemansa hyödykkeet euroissa ja laskuttavat viemänsä tuotteet dollareissa.
Vientiteollisuuden kautta tuleva lisänoste vaikuttaa kansantalouteen hetkellisesti.
”Kansantuotteen osalta voidaan puhua vain prosenttiyksiköiden kymmenyksien kasvusta”, sanoo Mustonen.
Talousnäkymiin ei ole tulossa aitoa ja uutta pelastusta. Suomen talous polkee paikallaan niin kauan, kuin vienti Eurooppaan takkuaa.
”Mutta jos Euroopan taloudessa tapahtuu vahvistuva käänne, silloin valuutan luoma efekti korvaantuu todellisella Euroopan kysynnällä”, hän sanoo.
Kurssimuutokset heijastuvat herkästi vientiriippuvaisen metsäteollisuuden tulokseen.
Esimerkiksi Metsä Boardin mukaan euron kymmenen prosentin muutos dollariin nähden vaikuttaa yhtiön tulokseen noin 40 miljoonaa euroa ja puntaan nähden 30 miljoonaa euroa.
Mustonen katsookin, että pitkällä aikavälillä Suomi alkaisi kärsiä halvasta eurosta.
”Halpa euro ei ole ongelma, ellei tule inflaatio-ongelmia. Vähitellen myös tuonnin kallistuminen heijastuu yritysten kustannuksiin, hintoihin ja lopulta kilpailukykyyn.”
Öljyn maailmanmarkkinahinta putosi toukokuun viimeisenä päivänä alimmilleen seitsemään kuukauteen. Öljy hinta on tullut kuukaudessa nopeasti alas. Tynnyri öljyä maksoi 88 dollaria.
Myös Pohjanmeren Brent-raakaöljyn tynnyrihinta on laskenut 105 dollariin. Hintakehitys ei ole näkynyt bensiinin tai dieselin litrahinnasta.
”Euron heikosta tilasta johtuen kuluttajahinnat ovat silti vuoden 2008 tasolla”, sanoo Öljyalan keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä.
Mikäli öljyn hinta nousisi entiselle huippulukemalle, bensiinin litrahinta kohoaisi yli kahden euron, kuuluu arvio.
Euron laskeva kurssi rasittaa öljyalaa. EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotavat öljytuotteet maksetaan dollareilla. Jalostettava tuotteet myydään eteenpäin euroissa. Yhtälö on hyvin epäedullinen.
”Raaka-aineiden maahantuojat on pinteessä”, Vänskä toteaa.
Dollarin kallistuminen suhteessa euroon heijastuu lopulta kuluttajan kukkaroon, kun dieselin- ja bensiinin hinnat kiristyvät. Tilanne on aiempiin vuosiin verrattuna hyvin erilainen.
”Kuluttajahinnat pysyvät korkealla, vaikka raakaöljyn hinta maailmalla laskee”, hän kertoo.
”Jos euro olisi vahvempi, raakaöljyn hinnanlasku näkyisi paljon selvimmin kuluttajahinnoissa.”
Kun öljyn hinta oli heinäkuussa 2008 oli kalleimmillaan, se maksoi noin 147 dollaria tynnyriltä. Tästä huolimatta kuluttajahinnat tankkausasemilla pysyivät silti maltillisina euron vahvuuden vuoksi, Vänskä mainitsee.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
