Biotalous nostaa Suomen suosta

Suomen talouden hiipuminen on jatkunut jo vuosia. Viennin vaikeudet ovat levinneet myös kotimaiseen kysyntään. Orastanut talouskasvu jäi Ukrainan kriisin ja sitä seuranneiden talouspakotteiden jalkoihin.

Talouden supistuminen on johtanut julkisen talouden massiiviseen velkaantumiseen. Huolimatta menoleikkauksista ja verojen kiristämisestä velkaantumiskierrettä ei ole onnistuttu katkaisemaan.

Tehokkaita keinoja talouden kääntämiseksi uudelleen nousuun ei ole löytynyt, vaikka Suomi on menestynyt kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa hyvin. Esimerkiksi heinäkuussa Maailman talousfoorumi valitsi Suomen maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi.

Suomen vahvuuksina pidettiin muun muassa Euroopan parasta koulutusjärjestelmää. Lisäksi Suomea pidettiin maailman johtavan tekijänä matkalla kohti digitaalista taloutta.

Saksalaisen Bertelsmann Stiftung -säätiön julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuosina 1990–2011 enemmän kuin minkään muun teollisuusmaan.

Miten on mahdollista, että maailman

kilpailukykyisin maa on jämähtänyt talouden kehityksessä EU-maiden häntäpäähän?

Miksi emme osaa hyödyntää vahvuuksiamme? Onko Suomella takana loistava tulevaisuus?

Jotakin pitäisi tehdä nopeasti. Saksalaisen talouslehti Wirtschftswoche ennakoi alkusyksystä, että Suomesta on tulossa Euroopan seuraava ongelmapesä.

Suomessa on lähes yksimielisyys siitä,

että biotaloudessa on tulevaisuuden avaimet. Jostain syystä yhteistä tahtotilaa ei ole onnistuttu käytännössä toteuttamaan.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus julkaisi keväällä kunnianhimoisen biotalousstrategian. Tavoitteeksi asetettiin, että biotalouteen luodaan 100 000 uutta työpaikkaa ja sadan miljardin euron tuotto vuoteen 2025 mennessä.

Hallituksen vaihdoksen yhteydessä pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallitus nosti biotalouden yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista. Vaikka asian tärkeys tiedostettiin, ei biotalouden merkitystä hallitusohjelmasta huomaa.

Jäljellä olevalla vaalikaudella ei hallitukselta ole odotettavissa merkittäviä päätöksiä. Huhtikuussa pidettäviin eduskuntavaaleihin valmistautuvilla puolueilla on kuitenkin vaaliohjelmissaan mahdollisuus esittää konkreettisia toimia biotalouden edistämiseksi.

MTK julkisti viime viikolla oman vaaliohjelmassa. Nostetaan Suomi suosta -nimisen ohjelman mukaan talous saadaan kasvuun bioenergiaa hyödyntäen ja maaseudun

uusiutuvia luonnonvaroja

tehokkaasti ja kestävästi käyttäen.

Ohjelman keskeisimmät kohdat ovat: säätelyn vähentäminen, biotaloudesta työpaikkoja ja Suomi energiaomavaraiseksi vuoteen 2040 mennessä.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, että biotalousstrategia voidaan toteuttaa vain, jos luonnonresurssien omistajien ja niistä leipänsä saavien yrittäjien hyvinvoinnista huolehditaan. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että koko maan infrastruktuuri pidetään kunnossa.

Vaikka lähes kaikki ovat yksimielisiä biotalouden merkityksestä, näyttää monelta unohtuneen, ettei biotaloutta voi olla ilman elinvoimasta maa- ja metsätaloutta. Biotalouden resurssit kasvavat maaseudulla.

Jos biotaloudesta halutaan tehdä Suomen tulevaisuuden selkäranka, pitää rakentaminen aloittaa perusasioista. Keskittämisen sijaan asumisen ja yrittämisen edellytyksiä maaseudulla pitää vahvistaa.

Yrittämisen edellytyksiä maaseudulla pitää vahvistaa.

Avaa artikkelin PDF