Asuntolainan takaa yleensä joku omasta perheestä

Suomalaisista noin 34 prosentilla on asuntolainaa. Keskimääräinen lainamäärä on 107 500 euroa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN 

Pankit ennakoivat yksityishenkilöiden antamien asuntolainojen takausten lisääntyvän entisestään, kun Finanssivalvonta kiristää lainakattoa heinäkuussa.

Pääsääntöisesti takaaja eli täytevakuuden antaja löytyy perheen sisältä: vanhemmista tai isovanhemmista. Osuuspankin ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen mukaan lainanottajan läheisen antama vierasvelkapantti on noin viidesosassa niiden myöntämistä asuntolainoista.

Nordean uusissa asuntolainoissa tällainen pantti oli viime vuonna vakuutena 12 prosentissa, laskee puolestaan Nordea kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller.

"Lainakaton myötä muiden vakuuksien käyttö lisääntyy. En pidä sitä riskinä, sillä Suomessa ihmisillä on paljon vapaata vakuusmassaa, siis velatonta omaisuutta", Miller sanoo.

Lainakatto tarkoittaa, että jatkossa lainaa voi saada 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Ensiasunnon ostajilla katto säilyy 95 prosentissa.

Suomalaisista noin 34 prosentilla on asuntolainaa. Keskimääräinen lainamäärä on 107 500 euroa, kertoo Finanssiala ry:n viimevuotinen tutkimus.

Käytännössä yksityishenkilön antama takaus on nykyään niin sanottu vierasvelkapantti, jossa takaaja antaa lainan vakuudeksi omaisuuttaan.

"Asunnon markkinahinnasta pankki kelpuuttaa vakuusarvoksi yleensä noin 75 prosenttia", kertoo Finanssivalvonnan lakimies Sanna Atrila.

Koska pantti kattaa vain osan lainasta, sen vapauttaminen on mahdollista lainan lyhentyessä suunnitellusti. Asiakkaan pitää tosin muistaa itse pyytää vapauttamista, pankeista myönnetään.

Periaatteessa takaajan antama lisävakuus pysyy voimassa koko laina-ajan, sanoo pääekonomisti Juhana Brotherus asumisen luototukseen erikoistuneesta Hyposta.

Hänen mukaansa pantin vapauttaminen tulee yleensä puheeksi silloin, kun lisävakuuden antaja ryhtyy itse asuntokaupoille tai tarvitsee vakuutta itse.

Osuuspankissa pantin vapauttaminen on neuvottelukysymys, sanoo pankkiliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen.

Kun takaaja halutaan vapauttaa, pankki tarkistaa yleensä asunnon myynti- ja vakuusarvon kehityksen ja velallisen maksukyvyn. Pölösen mukaan vakuuden vapauttaminen kesken lainakauden on mahdollista, vaikka asiaa ei olisi erikseen kirjattu sopimukseen.

"Pankkiin pitää voida luottaa ja pankin pitää ajatella myös sekä asiakkaan että vierasvelkapantin antajan etua."

Nordean Millerin mukaan pantin vapauttaminen voisi olla pankeille jopa bisneksen paikka.

"Se on mahdollisuus kysyä, tarvitseeko ihminen vapautuvaa vakuutta vastaan muuta rahoitusta. Että onko haavetta mökistä tai veneestä. Sellaisten panttien, jota vastaan velkaa ei enää ole, hilloamisesta ei ole pankillekaan mitään hyötyä. "

Pantin vapautuksen asianmukaisesti hoidetusta lainasta ei hänen mielestään pitäisi olla ongelma.

"Jos panttia vastaan ei ole enää velkaa ja asiakas haluaa sen vapauttaa, se pitää silloin vapauttaa", Miller sanoo.

Ylimääräisen vakuuden vapauttamiseen ohjaa myös luottolaitoslaki, jonka mukaan ylivakuuden vapauttamatta jättäminen on hyvän pankkitavan vastaista, muistuttaa jaostopäällikkö Vesa Sainio Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta (Fine).

Finen tehtävä on neuvoa pankki- ja vakuutusalan asiakkaita ongelmatilanteissa ja jo ennen päätöstentekoa.

"Selvintä olisi, jos velkakirjaan tai panttaussitoumukseen kirjattaisiin suoraan, missä vaiheessa pantin vapauttamisesta voidaan neuvotella", Sainio sanoo.