Suuri on kaunista Euroopan unionin hankkeissa
BRYSSEL (MT)
Suomessa pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä ja suurentaa EU-rahalla tehtävien hankkeiden kokoa, neuvoo EU:n alueiden komitean AK:n puheenjohtaja Markku Markkula.
”Pitäisi rakentaa kymmenien miljoonien eurojen kokonaisuuksia, eikä satojentuhansien tai miljoonien. Pitää näkyä Euroopan ydinalueilla ja saada yritykset huomaamaan osaaminen, joka kannattaa taistella oman yrityksen käyttöön. Nyt ei olla riittävästi läsnä siellä, missä yritykset toimivat”, Markkula sanoo.
Markkula on aloittanut AK:n johdossa reilu puoli vuotta sitten. Hän vie paikallisen tason tietoa EU:n lakeja säätävään koneistoon. Isoille hankkeille on helpompi saada huomiota.
Esimerkiksi biotaloudessa Suomi on toiminut nokkelasti.
”Biotalous on valtavan laaja ala. Suomessa oivallettiin, että kaikki maatalouden kehittämishankkeet äkkiä biotalouden alle. Silloin on paljon paremmat mahdollisuudet menestyä.”
Suomessa suurin osa EU:n aluekehitys- ja rakennerahoista maksetaan Pohjois- ja Itä-Suomeen.
Ne ovat yksi keino, jolla maakunnista voi päästä mukaan esimerkiksi Aalto-yliopiston tai VTT:n vetämiin isoihin hankkeisiin.
”EU painottaa nykyisin kumppanuuksia ja hankkeiden rahoitus voi nykyisin tulla monista lähteistä.”
Tarvitaan vain yhteistyötä ja yhteyksiä.
”Se vaatii aikaa ja valmistelurahaa. Aluekehitysrahoja voi käyttää siihenkin. Tehokkailla yhteyksillä etäisetkin alueet voivat olla osa veturina toimivaa isompaa keskittymää.”
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka cap on Markkulalle esimerkki laajan ajattelun puutteesta.
”Väestöstä valtaosa asuu maaseudulla. Kolmasosa ruuasta menee hukkaan. Ilmastonmuutos koskettaa tavattoman paljon yksittäistä viljelijää”, hän luettelee haasteita.
Nykyinen maatalouspolitiikka on vain pelisääntöjä, joiden perusteella jaetaan tukirahoja. Sen sijaan pitäisi miettiä miten koko ruokahuolto hoidetaan.
”Cap:sta tarvitaan laajempaa näkemystä. Tietoa siitä, mitä voidaan teknisesti ja tieteellisesti tehdä, on enemmän kuin mitä käytetään. Syynä on päätöksenteon siiloutuminen.”
Eli käytännössä koko cap pitäisi uudistaa, vaikka edellinen uudistus hädin tuskin on käytössä. Onko työssä tyritty?
”Komissaareilla on valtava paine säästää. Samaan aikaan pakolaiset ja talouskriisi antavat kuvan, että EU ei pysty ratkaisemaan akuutteja ongelmia. Silloin valitsee mielellään kapeamman näkemyksen, joka on historiaan nähden kuitenkin hyvä.”
Markkula manaa EU:n toimintaa tarkastavien lähtökohtia.
”Tarkastuksissa arvioidaan rahan käyttöä, kun pitäisi miettiä tuloksia. 40 prosentissa hankkeita on huomautettavaa, mutta väärinkäytöksiä on vain 0,5 prosentilla. Jos huomautettavaa löytyy näin paljon, arvioidaan, seurataan ja ohjataan vääriä kohteita.”
Hankkeiden eteneminen on myös aivan liian hidasta. Siitä kun hakemusta kirjoitetaan, voi hanke olla voimassa vasta vuoden kuluttua.
AK on yksi EU:n toimielimistä. ”Me pyrimme saamaan EU-instituutioista ensimmäisenä näkemyksemme valmiiksi, jotta raportoijamme olisi keskeinen tietolähde muille. 75 prosenttia lausuntojemme ydinasioista siirtyy lopulliseen päätökseen.” Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
