Miika Airaksinen ja Antti Tikkanen Voimatelistä vetivät maadoitusjohtoa muuntamon perustuskaivannon pohjalle tiistaina Pielavedellä. Kuva: Jukka Pasonen
Sähkönsiirto maaseudulla kaupunkeja kalliimpaa – ja tilanne pahenee
Maaseutuyhtiöt arvostelevat verkon uudistamistahtia liian tiukaksi: ”Kelvollisia siirtojohtoja revitään alas.”
Puolet Ruotsin sähköasiakkaista saa sähköveron alennusta sentin kilowattitunnilta eli noin 30 prosenttia.
Jaakko Heiskanen kaivaa Savon Voiman kaapelia maahan Pielavedellä, suojaputkea asentaa Miika Airaksinen. Kuva: Jukka PasonenMaaseudulla toimivat sähkönsiirtoyhtiöt joutuvat investoimaan siirtoverkkojen kaapelointiin ja säävarmuuteen huomattavasti enemmän kuin kaupunkiyhtiöt.
”Maaseutuasiakas joutuu maksamaan enemmän ja tilanne vain pahenee jatkossa”, Savon Voima Verkon toimitusjohtaja Matti Ryhänen arvioi.
Savon Voima on nostanut sähkön siirtohintoja tänä vuonna kuusi prosenttia ja viime vuonna yhdeksän prosenttia.
”Kun joudumme investoimaan 50 miljoonaa euroa vuodessa, näyttää siltä, että hintaa on pakko nostaa myös jatkossa.”
Sähkön hinta jakautuu energiaan, siirtoon ja veroihin. Vaikka energia- eli markkinasähkö on halpaa, on maaseutukuluttajan sähkölasku noussut reippaasti jo pitkään siirron ja verojen nousun vuoksi.
Useissa kaupungeissa kaapelit ovat jo pääasiassa maan alla eivätkä kustannukset ole nousussa.
”Helsingissä tai Tampereella verkkojen uudistamistarve on vähäinen. Hintojen nostotarvetta ei samalla tavalla ole.”
Ryhäsen mukaan sähkömarkkinalaissa määritelty verkkojen rakentamistahti säävarmoiksi on liian tiukka ja nyt joudutaan tekemään yli-investointeja.
”Monin paikoin joudutaan purkamaan vielä täysin käyttökelpoista verkkoa tiukkojen säävarmuusehtojen vuoksi”, Ryhänen kertoo.
”Verkon pitää olla jo vuonna 2028 täysin säävarma. Mikäli saisimme jatkoaikaa kahdeksan vuotta, tilanne olisi paljon vakaampi. Velanottoa pystyttäisiin pienentämään ja verkon tuotolla pärjättäisiin pitkälle.”
Hallitus on esittämässä sähkömarkkinalain muuttamista siten, että jatkoaikaa saisi nykyistä helpommin säännöin. Jo nykyisen lain mukaan jatkoaikaa voi saada enimmillään vuodesta 2028 vuoteen 2036.
Jatkoaikaa ovat hakeneet energiaviraston mukaan Järvi-Suomen Energia Etelä-Savosta, PKS Sähkönsiirto Pohjois-Karjalasta ja Savon Voima Verkko Pohjois-Savosta.
Säävarmuus tarkoittaa laissa sitä, että sähköyhtiön pitää korvata asiakkaalle sähkökatko, mikäli se kestää maaseudulla yli 36 tuntia ja kaupungeissa kuusi tuntia. Kun kova myrsky katkoo johtoja, määräajat ylittyvät helposti.
Verkkoa kaapeloidaan nyt taajamissa ja vuoden 2020 jälkeen enemmän maaseudulla. Vaikein tilanne on metsäisillä mailla Itä- ja Keski-Suomessa.
Kaapelointi ei ole ainoa keino suojata verkot. Osa siirretään metsästä tienvarsille ja osalla tehdään vierimetsien harvennusta.
Savon Voimalla on sähkönsiirtoverkkoa 230 metriä asiakasta kohti, kun sitä esimerkiksi Helsingissä on 18 metriä ja Elenialla eli entisellä Vattenfallilla 160 metriä.
”Näillä yhtiöillä on reilusti enemmän asiakkaita maksamassa investointeja.”
Ruotsissa maaseutuyhtiöitä ja niiden asiakkaita on hyvitetty pitkään siten, että Pohjois-Ruotsissa asiakkaat maksavat vähemmän sähköveroa. Ruotsissa yleinen sähkövero on yli kolme senttiä kilowattitunnilta, alennus on noin sentin. Alennusta jouduttiin rukkaamaan EU-sääntöjen vuoksi, mutta se on käytössä edelleen tänä vuonna Ruotsin veroviraston mukaan.
Savon Voima teki viime vuonna erinomaisen tuloksen, liikevoittoa kertyi 31 miljoonaa euroa 185 miljoonan euron liikevaihdolla. Liikevoitto nousi edellisvuodesta 23 miljoonaa euroa. Verkkoa yhtiö rakentaa tuhat kilometriä vuodessa, josta kaapelia puolet.
Ryhäsen mukaan tulosta kertyi, koska viime vuonna ei ollut pahoja myrskyjä.
Yhtiöillä on siirtoverkoissa alueellinen monopoli ja Energiavirasto valvoo sähköyhtiöiden siirtohintoja ja voittoja. Yhtiöt eivät saa periä siirtomaksuja yli viraston määräämään tietyn tuottoprosentin nelivuotiskaudella. Investoinnit verkkoon antavat mahdollisuuden nostaa siirtohintaa.
Vuonna 2015 jakeluverkkojen liikevaihto oli yhteensä 1,5 miljardia euroa ja liikevoitot 217 miljoonaa euroa.
Itä-Suomen sähköyhtiöt tekevät yhdessä Lappeenrannan yliopiston kanssa tutkimusta verkon kehittämisestä maaseudulla.
Jatkossa maatilat vähenevät, mutta jotkut niistä ovat isoja sähköntuottajia. Nykyverkon rakentamisessa ei tätä ole otettu huomioon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
