Maakuntajohtajien enemmistö tukee hallituksen sote-mallia: ”Uudistus on hyvinvointivaltion turvaamisen näkökulmasta välttämätön"
Useimmat maakuntajohtajat suhtautuvat myönteisesti hallituksen maakuntapohjaiseen sote-uudistukseen, mutta vastustajiakin on.
Sote-uudistuksen toivotaan parantavan terveyspalveluja. Kuva: Pekka FaliMT kysyi Suomen 18 maakuntajohtajalta, ovatko he tyytyväisiä maakuntapohjaiseen ratkaisuun, jolla Sanna Marinin (sd.) hallitus on toteuttamassa sote-uudistusta.
Maakuntajohtajista yli kaksi kolmasosaa eli 13 henkilöä vastasi kyselyyn. Vastanneista kahdeksan suhtautuu hallituksen ajamaan uudistukseen myönteisesti.
”Uudistus on hyvinvointivaltion turvaamisen näkökulmasta välttämätön, ja sen rakentaminen itsehallinnollisten maakuntien pohjalle on perusteltu”, kommentoi Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi.
Riipi kuitenkin katsoo, että maakunnan todellinen itsehallintoasema jää erittäin ohueksi, eikä se vastaa eurooppalaista maakuntakäsitettä.
”Sote-maakunta tuleekin korvata käsitteellä sote-alue. Mikäli tulevaisuudessa päästää aitoon monialaisuuteen, voidaan käsite vaihtaa maakunnaksi.”
Lausunnolla olevan uudistuksen päälinjaukset ovat Pohjois-Karjalan maakuntajohtajan Risto Poutiaisen mukaan hyvät.
”Uudistukseen sisältyy joitain tarkistustarpeita esimerkiksi rahoituksen osalta. Esityksiin sisältyvä pysyvä rahoitusleikkuri tulisi poistaa ja pitkää siirtymäaikaa lyhentää. Tällä varmistettaisiin se, että sote-palvelut voidaan tuottaa tasapuolisesti eri puolilla maata.”
Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtajan Asko Peltolan mielestä sote-ratkaisu olisi saatava viimein valmiiksi 15 vuoden yrittämisen jälkeen.
”Parannuksia voidaan ja pitää tehdä tulevaisuudessa, kun nähdään, miten uudistus käytännössä pelaa.”
Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen katsoo, että hallituksen esitys antaa edellytyksiä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja.
”Tavoitteisiin pääsemisessä on keskeistä huomioida peruspalveluiden vahvistaminen sekä integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon perustason ja erikoistason sekä pelastustoimen välillä.”
Neljä maakuntajohtajaa vastustaa hallituksen sote-mallia.
”Esitys ei kohtele kansalaisia yhdenvertaisesti. Valtion rahoitus maakunnille rankaisee maakuntia, jotka ovat hoitaneet sote-palvelut kustannustehokkaasti”, Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen kritisoi.
Kari Häkämies Varsinais-Suomesta kertoo pelkäävänsä, että kunnat romahtavat uudistuksen myötä.
”En ole tyytyväinen. Asia on valmisteltu vain STM:ssä (sosiaali- ja terveysministeriössä). Valmisteluvaiheeen kokonaisuuskeskustelu on käymättä. Kunnat voivat tämän uudistuksen myötä romahtaa ja julkinen monopoli aiheuttaa rahoituskriisin.”
Yksi vastanneista, Keski-Suomen vs. maakuntajohtaja Pekka Hokkanen ei lähde kommentoimaan asiaa puolesta tai vastaan.
Maakuntaveroa kannattaa kahdeksan ja vastustaa neljä MT:lle vastannutta maakuntajohtajaa. Yksi maakuntajohtaja ei ole muodostanut asiaan selkeää kantaa.
Kaj Suomela Pohjanmaalta pitää verotusoikeutta toimivan maakunnan peruspilarina.
”Jotta Suomeen syntyisi maakuntia, jotka aidosti voisivat kehittää aluettaan, tarvitaan verotusoikeus. Edellytys lainan saannille on myös verotusoikeus.”
Pohjois-Pohjanmaan Pauli Harjun mukaan itsehallinto ei ole aitoa ilman verotusoikeutta.
”Tarvitaan verotusoikeus, joka on maksimissaan 10–15 prosenttia menotasosta. Alueellisten tuloerojen vuoksi oma veropohja ei voi olla pääasiallinen rahoituspohja.”
Asko Aro-Heinilä Satakunnasta ei kannata tässä vaiheessa verotusoikeutta maakunnille.
”Nyt lausunnolla olevan lakipaketin mukainen sote-maakunta ei tarvitse verotusoikeutta, vaan tiukan valtionohjauksen toteutuessa rahoitus voidaan toteuttaa valtion talousarvion kautta. Mikäli monialainen maakunta erillisellä lakiuudistuksella myöhemmin toteutuu, niin monialaisen maakunnan verotusoikeuden harkinta on eri asia.”
Maakuntavaaleja kannattaa 11 ja vastustaa kaksi MT:lle vastannutta maakuntajohtajaa.
”Vaalit luonnollisesti tarvitaan, koska sote-maakunnan itsehallinto edellyttää maakuntavaaleja. Kysymys on nimenomaan sote-maakuntien vaaleista, koska nykyiset maakuntaliitot jatkavat edelleen kuntayhtyminä”, Pentti Mäkinen Etelä-Savosta toteaa.
Myös Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme kannattaa maakuntavaaleja.
”Maakuntavaalit tarvitaan. Erityisen tärkeätä on saada vaaleilla valituille riittävä esikunnan tuki edunvalvontaan ja kehittämiseen”, Halme sanoo.
”Demokratian näkökulmasta tarvitaan, joskin äänestysaktiivisuus pohdituttaa”, Satu Sikanen Etelä-Karjalasta pohtii.
Etelän väkirikkaiden maakuntien maakuntajohtajat suhtautuvat Marinin hallituksen maakuntapohjaiseen sote-ratkaisuun selkeästi muuta maata kriittisemmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
