verkossa sanottua Ruuantuotantoglobaaleissa paineissa
Perjantain pääuutinen, jossa valotettiin elintarvikeketjun riippuvaisuutta tuontipanoksista, herätti tuoreeltaan runsaasti keskustelua.
SkyCat pelkää huoltovarmuuden katoavan, kun nykymeno ajaa viljelijät kannattavuusrajan alle.
”Nykyisen systeemin täytyy olla todella kannattava, kun on varaa maksaa pellosta 500–700 e/ha vuokraa tai pitkälle yli 8 000 e/ha hintoja. Turha rutista, jos itse ulosmittaa työnsä.”
Ellu ja Timppa huomauttavat, että lannoitteista tuli yksi kallis tuontipanos lisää, kun Kemira myytiin ulkomaille.
Karhila ennakoi lisää vaikeuksia. ”Tilavuudeltaan suurimmat erät ovat lannoitteita ja valkuaista. Ne tuodaan laivoilla. Laivojen rahtikustannukset nousevat tuntuvasti rikkidirektiivin takia.”
Perjantain lehdessä ollut uutinen kanadalaisprofessori Vaclav Smilin laskelmista, joiden mukaan ruokaa tuotetaan maailmassa nykyisin enemmän eläimille kuin ihmisille, herätti ristiriitaisia tulkintoja.
Omnivorin mielestä länsimaista maataloutta ei saisi syyllistää tilanteesta, sillä väestönkasvu tapahtuu muualla.
”Ihmisen tasapainoiseen ruokavalioon kuuluu runsaastikin eläinperäisiä rasvoja ja proteiineja. Siirtymä näistä kasviperäisiin sokereihin ja tärkkelyksiin, kasviproteiineihin sekä -rasvoihin johtaa entisestään kasvaviin kansanterveysongelmiin, kuten USA:ssa. Samat ongelmat kasvavat kehitysmaissa, joiden kaupunkialueiden köyhälistö syö lähinnä vehnä- maissi- ja bataatti- tai perunapohjaista ruokaa ja lihoo, kärsii sokeritaudista, kolesterolista ja sydänvaivoista.”
Nimimerkki Taisi olla oma lehmä ojassa edellisellä kommentoijalla toteaa tilastolinkkeihin viitaten: ”Länsi-Euroopassa syödään noin viisi kertaa enemmän lihaa kuin terveyden kannalta suositeltavaa olisi ja kuten taulukosta käy ilmi, kulutus on jatkuvassa nousussa. Sillä ei ole enää mitään tekemistä terveiden elämäntapojen kanssa.”
Myös K vastaa Omnivorille:
”Kommentissa vertaamasi asetelma on vähän kiero. Argumenttisi jää vaille pohjaa, jos käytät esimerkkinä kasvissyönnistä pelkkää tärkkelyskasvien syömistä. Ihminen ei tarvitse eläintuotteita, ellei hänellä ole esimerkiksi paha ruoka-aineallergia.”
Artikkelissa ei sanottu, että kehitysmaihin pitäisi viedä jenkkimallia ruoantuotannossa. Siellä nimenomaan lihantuotanto on kaikkein tehostetuinta ja peltotilaa vievällä soijalla ja maissilla ruokitaan eläimiä, ei ihmisiä, huomauttaa myös Luentunymmärtäminen.
Globaalin talouden kasautuvia ongelmia pohdittiin myös viitaten komissaari Olli Rehnin yliöön ”Nälkäkö ajaa vihreään talouteen?”.
Matti Myllyniemen mielestä metsistä saataisiin todellista vihreää taloutta marjojen, sienten ja monien muiden keräiltävien kasvien muodossa.
”Niin luulisi, mutta kasvun ideologia se vain jyllää EU:ssa ja USA:ssakin. Meilläkin on vain edetty yhä kauemmas, kun metsät on jätetty niitä omistavien omaisuusreserviksi. Väläytellään vielä jokamiehenoikeuksien rajoittamista, vaikka entistä suurempi osa metsän marjoista, sienistä ja yrteistä jää keräämättä.”
Jos sitä rahaa on, sopisi vähän miettiä mihin ja miten sitä käyttää, kommentoi Mietintämyssy.
Heikki Penttinen arvioi samaan suuntaan. ”Eikös tuo ole pienituloisella itsestäänselvyys – nälkä laittaa enemmän
laskelmoimaan kuin mitä hyvätuloisella, jolla suhteellinen ajattelu on pahemman kerran hämärtynyt.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
