Järjestöt haluavat 10-vuotisen tieohjelman
Laaja ryhmittymä etujärjestöjä esittää uudelle eduskunnalle 10-vuotista ohjelmaa tienpitoon ja rataverkon kunnostukseen. Ohjelma maksaisi vajaa 70 miljoonaa euroa vuodessa.
Ohjelman tavoitteena on ennen kaikkea turvata maaseudun kuljetukset ja sitä kautta luoda biotalouteen 100 000 uutta työpaikkaa.
Järjestöt pitävät liikenneinfrastruktuurin kunnostamista perusedellytyksenä sille, että viime eduskunnan hyväksymä biotalousstrategia voi ylipäätään toteutua.
Tiistaina annetussa muistiossa todetaan myös, että parlamentaarisen työryhmän ehdotus lisätä 200 miljoonan eurolla liikennemäärärahoja kohdistuu ennen kaikkea pääliikenneväyliin. Se ei järjestöjen mukaan paranna juurikaan biotalouden kannalta keskeistä alempaa tieverkkoa.
Järjestöt ovatkin Liikenneviraston kanssa laatineet arvion siitä, kuinka tiestöä ja rataverkkoa tulisi kunnostaa tulevina 10 vuotena.
Vuosina 2016—2019 ehdotetaan painorajoitetuille ja rajoitusuhan alla oleville silloille 20 miljoonaa vuodessa. Vuosina 2020–2025 summa olisi yhteensä 60 miljoonaa.
Alemman tiestön kunnostamiseen järjestöt käyttäisivät 30 miljoonaa kunakin neljänä ensimmäisenä vuotena ja jakson lopulla yhteensä 150 miljoonaa.
Yksityisteille vastaavat summat olisivat neljä kertaa 25 ja 120 miljoonaa.
Arvion neljäs kohta on raakapuun kuormauspaikka- ja terminaaliverkoston parantaminen, johon tarvittaisiin ehdotuksen mukaan vuosina 2016 ja 2017 viisi miljonaa, seuraavina kahtena vuonna kumpanakin 15 miljoonaa ja jakson lopulla yhteensä kahdeksan miljoonaa.
Koko tie- ja ratainvestoinnit nousisivat 678 miljoonaan euroon.
Helmikuun alussa Pellervon taloustutkimus PTT julkisti raportin, jonka mukaan alemman verkon painorajoitettujen teiden ja siltojen kunnostus veisi vuosittain 20 miljoonaa euroa kahdeksan vuoden aikana.
Tutkijat laskivat, että summa maksaisi itsensä suoraan takaisin, sillä pelkästään metsäteollisuuden kuljetusten kustannukset pienenisivät 25 miljoonalla vuodessa. Järjestöjen ehdottaman ohjelman etuihin luetaan, että investoinnit paitsi loisivat biotalouden liikevaihtoa ja vientiä myös vahvistaisivat huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta.
Biotalouden suurten yritysten toiminta tehostuisi, kun kuljetusajat lyhenisivät. Teiden parempi kunto olisi myös omiaan parantamaan liikenneturvallisuutta.
Ohjelman lasketaan myös tuovan vuosikymmenen aikana töitä reilun 10 000 henkilötyövuoden verran.
Muistion ovat allekirjoittaneet Metsäteollisuus, Elintarviketeollisuusliitto, Energia- ja Kemianteollisuus, MTK ja SLC, Päivittäistavarakauppa, Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara, Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL, Bioenergia ry, Suomen tieyhdistys, Suomen sahat, Koneyrittäjien liitto sekä seitsemän muuta ammattiliittoa.
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
