Talvi voi olla suosiollinen sähkölämmittäjälle – ennusteen mukaan tavanomaista lämpimämpi

Tämänhetkisten ennusteiden mukaan näyttää siltä, että talvesta olisi tulossa tavanomaista lämpimämpi.  Kuva: Kari Salonen

Talvesta näyttäisi olevan tulossa tavallista lämpimämpi. Se on hyvä uutinen ainakin sähkön hinnan näkökulmasta: jos talvi on kovin kylmä, sähkön hinta nousee kulutuksen mukana. On hyvä kuitenkin muistaa, että lokakuussa tulevan talven sään täsmällinen ennustaminen on hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Ennuste kattaa marras-, joulu-, tammi- ja helmikuun. Sen mukaan tavanomaista lämpimämmän sään signaali heikkenee hieman talven loppupuolta kohti. Silloin lämpötilat ovat toisin sanoen lähempänä pitkän ajan keskiarvoja.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela huomauttaa, että pitkissä ennusteissa kyse on viikkotason keskiarvoista. Jonain päivänä voi olla tavallista kylmempää ja toisena päivänä tavallista lämpimämpää.

Sähkön hinnan kannalta lämpötilan lisäksi myös tuulen voimakkuus on olennainen. Talven tuulisuutta Korpela ei lähde kovin tarkasti kommentoimaan. Tuulisuuden ennustaminen on vielä lämpötilaakin vaikeampaa.

”Silloin, kun on tuulista, useimmiten ei ole kylmimpiä lämpötiloja samaan aikaan”, hän suostuu sanomaan.

Korpela huomauttaa, että ennusteita voidaan tehdä vaikka kuinka pitkälle ajalle. Ennusteajan pidentyessä ennusteiden luotettavuus kuitenkin heikkenee ja sitä kautta niiden käyttöarvo vähenee.

”Pitkät ennusteet ovat keskimäärin arvausta parempia.”

Erityisesti epävarmuutta on kuukausitason ja sitä pidemmissä ennusteissa.

”Kyllä niissä on aika paljon näkynyt ihan päinvastaisiakin lopputulemia verrattuna siihen, mitä signaalit ovat aikaisemmin näyttäneet”, Korpela kommentoi.

Sääennusteet ovat pääsääntöisesti luotettavia noin kolmen vuorokauden päähän. Viikon ennusteen osumatarkkuus on kohtuullinen. Vielä jossain määrin tarkkoja ennusteita saadaan noin parin viikon päähän. Siitä eteenpäin tarkkuus heikkenee merkittävästi.

Näin ollen talven säästä pystyy sanomaan täsmällisemmin vasta talvella.

Tiivistetysti pitkän tähtäimen sääennusteiden ongelma on, että säähän vaikuttavia asioita ei saada mitattua riittävän tarkasti.

”Tehdäksemme mahdollisimman täydellinen ennuste meidän täytyisi tietää tarkalleen ilmakehän olosuhteet ja ominaisuudet. Sitä tietoa meillä ei ole”, Korpela valaisee.

Tämä johtuu esimerkiksi käytettävissä olevien mittareiden virheistä, mutta myös siitä, että kaikkia asioita ei saada mitattua.

Korpela painottaa, että erilaiset säätapahtumat eri puolilla maapalloa vaikuttavat toisiinsa.

”Koko pallohan muodostaa yhtenäisen sääkokonaisuuden.”

Yleensä matalapaineet liikkuvat lännestä itään. Jos siis Yhdysvalloissa on joku suuri säätapahtuma, se vaikuttaa myös Euroopan säähän.

Sen takia vaikkapa polaari- eli napapyörteellä on suuri merkitys siihen, millainen talvi meillä Suomessa on.

”Jos polaaripyörre hajoaa eli heikkenee äkillisesti, todennäköisyys sille, että sää kylmenee tietyillä leveysasteilla parin seuraavan viikon aikana, kasvaa”, Korpela sanoo.

Polaari- eli napapyörteellä tarkoitetaan ilmakehän yläosassa havaittavaa ilmiötä, jossa tiivistyvä kylmä ilma aiheuttaa napa-alueella niin sanotun kuopan. Ilmiön taustalla vaikuttaa coriolisvoima, joka liikuttaa ilmamassaa vastapäivään.