Varamummola tarjoaa isovanhemmuutta mummottomille
Sirkka Riitahuhdalla ja hänen pojallaan Saulilla riittää paljon kerrottavaa varamummolan rakennuksista, esimerkiksi metsän siimeksessä olevasta Asellin torpasta. Jussi Partanen Kuva: Viestilehtien arkistoKANKAANPÄÄ (MT)
Koska kaikilla ei ole omaa mummolaa eikä varsinkaan mummolaa maalla, varamummolalle olisi tilausta. Näin pohti kymmenkunta vuotta sitten tuolloin vielä Tampereella asunut Sirkka Riitahuhta.
”Minusta ja miehestäni Askosta tuli isovanhempia vuonna 2002. Silloin ymmärsimme, millainen ihme se ihmisen elämässä on.”
Kolme vuotta myöhemmin Riitahuhta jäi osa-aikaeläkkeelle hoitoalan työstään. Innostuvaisena ihmisenä hän ei kuitenkaan halunnut jäädä viettämään päiviään toimettomana. Niinpä hänestä tuli eläkepäivillään matkailuyrittäjä ja varamummo.
Yrityksen nimeksi tuli Varamummola Kurkikorpi.
Riitahuhdalla oli varamummolalle paikka omasta takaa. Hänen miehensä Kankaanpäässä sijaitseva kotitila Hapuanjärven rannalla oli ollut Tampereella varttuneiden lasten mummolana sekä perheen vapaa-ajan asuntona jo 1990-luvun puolivälistä.
”Jokainen sukupolvi on tehnyt tällä tilalla omat juttunsa. Meidän tuotantosuuntamme on maatilamatkailu ja me teemme tätä oman aikamme.”
Päätuotantosuunta matkailu tosin ei ole. Virallisesti se on Riitahuhdankin tilalla maatalouden liitännäiselinkeino.
Varamummolaan ideoitiin Riitahuhdan mukaan monenlaista ”mummolamaista” toimintaa.
”Täällä voidaan järjestää luontoretkiä, onkia, tehdä majoja, veistää kaarnaveneitä tai pajupillejä tai leipoa yhdessä. Tänne voivat tulla myös isovanhemmat ja lapsenlapset yhdessä kokemaan sellaista, mikä kaupungissa ei ole mahdollista.”
Varamummolan pelloilla laiduntaa kesällä myös lampaita, joita lapset pääsevät rapsuttamaan.
Hoitoalalla päivätyönsä tehnyt Riitahuhta on viime aikoina innostunut entistä enemmän metsän ja luonnon vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin.
”Paitsi että minulla on pitkä työkokemus hoitoalalta, minulla on maaseututausta ja olen maatilalta kotoisin. Tiedän, että muutkin voivat ammentaa hyvinvointia siitä, mitä me maaseudulla pystymme tarjoamaan.”
Metsän ja luonnon vaikutusta ihmisen kokonaishyvinvointiin on Riitahuhdan mukaan tutkittu Suomessakin viime aikoina Tampereen yliopistossa yhdessä Metlan kanssa. Aiheesta on tekeillä myös väitöskirja.
Japanissa ollaan jo niin pitkällä, että lääkäri voi määrätä ihmisille hoidoksi metsässä oleilua.
”Suomalaisellehan metsän hyvinvointia edistävä vaikutus on aina ollut selvä asia, mutta yhä useampi ihminen elää niin kaukana luonnosta, että tällaisia green care -hyvinvointipalveluita tarvitaan.”
Vajaan kymmenen vuoden aikana yritykseen on sijoitettu paljon.
Näkyvin investoinneista on rakennus, joka tehtiin perheen arkkitehtipojan suunnitelmien mukaan vanhan navetan paikalle. Rakennuksessa on muun muassa runsaasti avointa oleskelutilaa ja majoitustilat.
Lisäksi Riitahuhdat ovat kunnostaneet muutaman sadan metrin päässä sijaitsevan torpan ja hieman kauempana sijaitsevan syytinkituvan.
Paraikaa tilan ja torpan ympäristöön on rakentumassa kaksi green care -ajatteluun pohjautuvaa hyvinvointipolkua. Niistä lyhyempi rakennetaan erityisesti liikuntarajoitteisia ajatellen.
”Haluamme tarjota ohjatusti hyvinvointia mahdollisimman monelle mummolan metsäluonnossa. Satakunnan ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen toimijoiden kanssa teemme vahvasti yhteistyöä palvelun kehittämisessä.”
JUHANI REKU
Rannikon
vahvuutena on meri, Etelä-
Satakunnassa joet, järvet, harjut ja maatalousmaisema. Pohjoisessa Jämin alue, kansallis-
puistot sekä
retkeilyreitit.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
