Kunta on kovilla
Julkisen talouden ongelmista puhuttaessa keskustelun pääpaino on yleensä valtion velkaantumisella. Sen varjoon jää, että kuntatalouden velkataakka on lähes pystyjyrkässä nousussa.
Kuntien yhteenlaskettu velka on tällä hetkellä noin 16 miljardia euroa. Summa on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut.
Velkaantumisvauhdin ennustetaan kiihtyvän
niin, että kunnat ottavat neljän seuraavan vuoden aikana lisävelkaa peräti kymmenen miljardia euroa (MT 28.11.). Vaikka kuntien välillä on eroja, on kuntien velka kansalaisen näkökulmasta samalla tavalla julkista velkaa kuin valtionkin.
Kuntien talousvaikeuksilla on suora
yhtymäkohta valtion talouteen. Valtio määrää kunnille lukuisia tehtäviä ja vastaa osittain myös niiden rahoituksesta valtionosuuksien muodossa.
Valtio on siirtänyt omaa talouskurjuuttaan kunnille. Vaikka kuntien tehtäviä pitäisi karsia, eri hallitukset ja ministeriöt ovat vain kasvattaneet kuntien velvoitteita. Tarvittavaa rahaa näihin velvoitteisiin ei valtiolla ole kuitenkaan ollut osoittaa.
Kunnat ovat kovilla, mutta kaksi merkittävää lakiuudistusta saattaa lähivuosina pistää yhä useamman kunnan suoranaiseen ahdinkoon.
Hallituksen torstaina esittämä uusi kuntalaki puuttuu tiukasti kuntien talouden alijäämiin. Vauhdilla etenevä sote-järjestämislaki johtaa puolestaan monen kunnan kohdalla vaikeisiin rahoitusmuutoksiin.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus leikkaa kuntien ”liikevaihdosta” jopa 60 prosenttia. Kuntien velat taitavat kuitenkin jäädä ennalleen.
Esimerkiksi terveyskeskuksen remonttiin otetun lainan kohtaloa ei vielä tiedetä. Ottaako uusi jättimäinen sote-alue sen vastattavakseen? Entä mikä on kiinteistön kohtalo, jos terveyskeskus suljetaan?
Julkinen talous ja hallinto ovat kokonaisuus. Niihin liittyvät ongelmat eivät ratkea siirtämällä rahoja tai velkoja taskusta toiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
