Otsonointia ei pidä käyttää koronaviruksen torjuntaan – virasto varoittaa jopa hengenvaarallisista seurauksista
Tukesin mukaan edes suurien, ihmiselle haitallisten otsonipitoisuuksien ei ole osoitettu tuhoavan sieni- ja bakteerikasvua rakennusmateriaalien pinnalta ja sisältä.
Otsonaattoreita markkinoidaan kuluttajille muun muassa virusten, sienien ja homeiden torjuntaan työ- ja asuintiloista, autoista tai rakenteista. Kuva: Laura KuivalahtiOtsonaattoreita eli otsonikaasua tuottavia laitteistoja kaupataan tällä hetkellä aktiivisesti koronaviruksen ja muiden mikrobien torjuntaan.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes muistuttaa kuitenkin, ettei otsonoinnin tehokkuudesta koronavirusta vastaan ei ole tutkimusnäyttöä, eikä sitä pidä käyttää apuna viruksen torjunnassa.
Virasto huomauttaa, että osa otsonaattoreista tuottaa otsonikaasua niin tehokkaasti, että laitteet voivat olla asiantuntemattoman henkilön käsissä hengenvaarallisia.
"Turvallisinta on, jos otsonaattoreita käyttävät vain ammattilaiset ja tarvittavat varotoimenpiteet huomioidaan", virasto painottaa tiedotteessaan.
Otsonaattoreita markkinoidaan kuluttajille muun muassa virusten, sienien ja homeiden torjuntaan työ- ja asuintiloista, autoista tai rakenteista. Viranomaiset ovat havainneet, että kuluttajille ei ole aina opastettu riittävästi laitteen turvallista käyttöä ja kerrottu otsonin terveysvaaroista.
Tukesin mukaan edes suurien, ihmiselle haitallisten otsonipitoisuuksien ei ole osoitettu tuhoavan sieni- ja bakteerikasvua rakennusmateriaalien pinnalta ja sisältä.
Otsoni aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina terveyshaittoja, esimerkiksi ärsyttää hengitysteitä. Lyhytaikainenkin altistuminen sille voi heikentää keuhkojen toimintaa tai pahentaa astmaa.
Kemikaalilaki kieltää harhaanjohtavan tai väärän mielikuvan tuotteen turvallisuudesta antavan mainonnan. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto korostaa, ettei otsonaattoreita saa markkinoida niin, että markkinoinnissa viitataan niiden edullisiin terveysvaikutuksiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
