Sonera on satelliittinetin yksinvaltias

Tarja Kankaanpää-Salonen tarvitsee tehokkaan yhteyden, jotta esimerkiksi suurten kuvien lataaminen sujuisi. Satelliittilaajakaistassa arveluttavat kallis hinta ja rajoitettu datamäärä. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto

Nettiyhteys satelliitin välityksellä on teknologiaa, joka ei tunne rajoja. Satelliittien peittoalueet kattavat kokonaisia mantereita. Radiotaajuuksia, joilla tieto kulkee, hallinnoidaan kansainvälisesti. Maailmalla on myös yhtiöitä, jotka lupaavat toimittaa yhteyden mihin maahan tahansa.

Paitsi Suomeen. Kannonkoskella asuva Matti Kauppinen pyysi syyskuussa tarjouksen Britanniassa majailevalta Tooway Directilta, joka myy nettisivuillaan satelliittiyhteyksiä Euroopan laajuisesti. Aluksi vastaus oli, että onnistunee muutaman viikon kuluttua.

Joulukuussa saapui uusi viesti: ”Sain juuri tiedon, että emme voikaan kytkeä yhteyksiä Suomessa ja Ruotsissa. Näyttää siltä, että siellä on jakelija, jolla on yksinoikeus. Voimme kytkeä järjestelmiä kyllä Norjassa.”

Telia Sonera solmi toukokuussa jälleenmyyntisopimuksen satelliittioperaattori Skylogicin kanssa, joka on Ka-sat-satelliitin omistavan Eutelsatin tytäryhtiö. Monissa Euroopan maissa toimii useita palveluoperaattoreita.

Soneran mielestä kilpailua ei rajoiteta. Toimijoiden määrä perustuu Skylogicin ”kokonaisvaltaiseen näkemykseen” ja markkinan kokoon, selittää kuluttajalaajakaistasta vastaava Soneran johtaja Jussi Salminen.

Eutelsatista asiaa ei alun myöntävistä lupauksista huolimatta kommentoitu Maaseudun Tulevaisuudelle.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että kilpailu on vapaata. Kuka tahansa saa tarjota satelliittinettiä, muodollinen ilmoitus Viestintävirastoon riittää.

Viestintämarkkinoita harmonisoivassa EU-direktiivissä määrätään jäsenmaiden kilpailuviranomaisten velvollisuudeksi huolehtia, ettei kilpailua rajoiteta.

Direktiivin nojalla oltiin vähällä puuttua kännykkäverkkojen haltijoihin vuonna 2004. Lopullinen päätös kuitenkin oli, ettei sääntelyä tarvita, koska millään operaattorilla ei katsottu olevan huomattavaa markkinavoimaa. Satelliittialallekaan kilpailuviranomaiset eivät ole puuttuneet.

”Mielestäni on kiinnostavaa nähdä, onko markkinoille tulossa kilpailua. Kilpailu on tärkeää, mutta oleellisinta on kyllä se, että yhteyksiä on saatavissa kaikkialla Suomessa”, painottaa viestintäverkkoasiantuntija Klaus Nieminen Viestintävirastosta.

Sonera tarjoaa satelliittilaajakaistan nopeudeksi 10 megabittiä sekunnissa. Tietomäärä on rajattu 13 gigaan kuussa, Salmisen mukaan tulevaisuudessa tarjolle tulee tarvittaessa suurempikin paketti.

Sekä Soneran että Tooway Directin 10 megabitin yhteys maksaa noin 70 euroa kuussa. Erot tulevat esiin muualla.

Tooway Direct tarjoaa helmikuun loppuun asti voimassa olevassa tarjouksessa liittymään 26 gigan datapaketin, avausmaksu on 35 euroa ja laitteet annetaan kaupan päälle. Sonera veloittaa avauksesta 129 euroa, laitteistosta 399 euroa ja asennuksesta 199 euroa.

Vuonna 2010 laukaistu Ka-sat on ensimmäinen satelliitti, joka tuo kunnolliset satelliittiyhteydet suomalaisille.

”Kapasiteettia on ihan eri tavalla kuin muilla tähänastisilla satelliiteilla. Yhtäaikainen välityskyky on 70 gigabittiä sekunnissa”, Nieminen kertoo.

Lontoon pörssiin rekisteröity yhtiö Avanti aikoo laukaista tänä vuonna toisen, uudenaikaisen HYLAS2-nettisatelliitin maapalloa kiertämään. Sen peittoalue kattaisi Suomesta vain noin puolet, joten Sonera ei näe sitä yhtä kiinnostavana.

Noin kuukauden kaupallisen myynnin jälkeen yhtiössä ollaan kuitenkin tyytyväisiä.

”Myynti on käynnistynyt tavoitteiden mukaisesti. Kiinnostuneita asiakkaita on ollut erityisesti alueilta, jossa ei ole ollut aikaisemmin saatavilla näin nopeaa laajakaistaliittymää”, Salminen kertoo.

Satelliittiyhteys olisi parhaimmillaan päiväntasaajalla, jossa lautasantennin voisi suunnata suoraan ylöspäin. Signaalin saisi vaikka rotkoon. Klaus Niemisen mukaan Helsingin leveydellä tarvittava kulma on noin 20 astetta, pohjoisempana vielä matalampi. Puustoa antennin edessä ei siksi saa olla.

Pohjois-Suomessa tarvitaan erikoisen järeä, halkaisijaltaan 1,2 metrin lautasantenni.

”Asentajia on koulutettu eri puolille Suomea, myös aivan pohjoiseen, kuten Ivaloon.”

Haittapuolena satelliittiyhteydessä on yli puolen sekunnin vasteaika. Sen verran signaalin kestää kulkea avaruuteen ja takaisin.

Reaaliaikaiset nettipelit tämä jo pilaa.

Yhteys ei ole kuitenkaan herkkä säille, vain kovimmat sateet häiritsevät.

”Tapaninpäivän ja viime viikon myrskyjen aikaan satelliittilaajakaista on toiminut hyvin, kunhan sähköä on ollut saatavissa.”

Maa-asemiakin satelliittinetti tarvitsee mutta vain hyvin vähän. Niiden tarkoitus on kytkeä satelliittiyhteys maanpäällisiin verkkoihin, kuten internetiin.

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF