Kuntaliitto: Kunnat kurkkuaan myöten täynnä sote-selvityksiä
Kuntaliitto tukee sekä kuntarakenteen että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Uudistuksia tarvitaan, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen korostaa.
”Sikäli tilanne on erikoinen, että kannatamme kuntien lukumäärän vähentämistä ja erityisesti sote-uudistusta, mutta kuntalähtöisesti eli vapaaehtoisesti ja alueelliset erityispiirteet huomioiden.”
Kietäväisen mukaan kunnat eivät ole sitoutuneet uudistuksiin, koska tavoitteet ovat liian yleisiä ja valmistelu on tehty irrallaan kunnista. Myös osa vaatimuksista kummastuttaa.
”Miksi esimerkiksi joku vastuukuntamalli on ainoa hyväksyttävä malli yhteistyöhön, jos lainsäädännössä on määritelty sekä vastuukunta että kuntayhtymä?”
Tilanne on Kietäväisen mukaan hyvin epäselvä.
”Kun selvitystä alkaa tulla selvityksen päälle, kunnat alkavat olla kurkkuaan myöten täynnä.”
Asioilla alkaa olla kuitenkin kiire. Sote-laki pitäisi käsitellä eduskunnassa ensi keväänä, syksyllä seuraavat kuntarakenneselvitykset ja sen jälkeen on mahdollisten liitosselvityshenkilöiden vuoro.
”Vaikka kaikki perustuslailliset ongelmat saataisiinkin ratkaistua, lain saaminen läpi voi olla aika hankalaa vaaditussa aikataulussa”, Kietäväinen arvioi.
Samaan aikaan valmistellaan valtionosuusuudistusta, jonka kuntakohtaisten laskelmien julkistusta lykättiin viime viikolta joulukuun 19. päivään.
Uudistus voi tuoda sote-palvelujen rahoitukseen isoja muutoksia. Jos jäsenkunnat eivät pääse maksuperusteita sopuun keskenään, rahoitus määräytyy asukasluvun perusteella, ikärakenteella ja sairastavuudella painotettuna.
”Tämä olisi aikamoinen vallankumous, kun suoriteperusteesta siirryttäisiin budjettipohjaiseen maksatukseen. Silloin pystyttäisiin asettamaan raameja esimerkiksi erikoissairaanhoidon ohjaamiseksi nykyistä paremmin”, Kietäväinen kertoo.
”Tosin esimerkiksi Kainuussa tätä hyödynnettiin alimitoittamalla kunnilta perityt maksut. Kuntien taseet kohenivat mutta iso osa alijäämistä pumpattiin maakunnan kuntayhtymälle. Ei tämäkään ole järkevää.”
Kietäväisen mukaan monissa maakunnissa on jo vapaaehtoisesti rakennettu sote-palvelujen alueellista järjestelmää.
Näin on tehty jo Etelä-Karjalassa ja Kainuussa, ja nyt sitä puuhataan myös esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja -Savossa sekä Keski-Suomessa ja Lapissa.
”Turhaan on annettu kuvaa, että kunnat tumpeloina odottaisivat, tuleeko viisaus Helsingistä. Kunnissa on halua ja tahtoa tehdä asioita, mutta niiden on hankala viedä päätöksiä eteenpäin kansallisten linjojen puuttuessa.”
Kuntaliiton hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta-Vaara olisi toivonut mahdollisimman suuria alueita ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tiukkaa yhdistämistä, jotta palvelut turvataan.
Nykyinen järjestelmä vastaa huonosti niiden ihmisten tarpeisiin, jotka tarvitsevat monia palveluja. Oulun selvitys paljasti, että kymmenesosa asiakkaista käyttää 90 prosenttia resursseista.
”Esimerkiksi Kainuun kokeilu osoitti, että perustason palvelujen kehittämiseen jäi enemmän resursseja, kun palvelut lyötiin yhteen.”
Koko uudistuksen tavoitteet näyttävät hämärtyneen päättäjiltä, Päivi Koivuranta-Vaara sanoo.
”Tuntuu kuin ei oltaisi hakemassa terveydenhuollon kehittämisen ja väestön hoidon kannalta parasta ratkaisua, vaan sotesta on tullut eräänlainen pelinappula. Siihen Suomella ei ole varaa.”
Palvelujen järjestämisen keskittäminen ei ole yksin pahasta, Koivuranta-Vaara muistuttaa. Se takaa osaamisen ja perusterveydenhuollon lähipalvelut.
”Hoitopaikka voi päivystyksen keskittyessä etääntyä, mutta kiireellinen hoito voidaan aloittaa jo matkan aikana. Vaikka hoito on kallistunut, se on myös vaikuttavampaa. Terveydenhuollon panostukset näkyvät säästöinä muualla yhteiskunnassa.”
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
