Onko sinulla rahantajua? Professorin mielestä sitä pitäisi opettaa koulussa

Minna Autio sai veljeltään lahjaksi esiliinan, kun hänestä tuli kotitalousopetuksen professori. Kuva: Sanne Katainen

Kotitalousopetus on ollut voimakkaasti ruokapainotteista. Se saattaa muuttua, kun Helsingin yliopiston uusi kotitaloustieteen ja -opetuksen professori Minna Autio pääsee vaikuttamaan. Hän pohtii, onko ruokapainotus oikea, kun maailma muuttuu.

"Suomessa ruuanlaittoon liittyy vahva itse tekemisen eetos. Mutta esimerkiksi USA:ssa ihmiset syövät jo enemmän kodin ulkopuolella kuin kotona. Meilläkin ruuan kotiin tilaaminen on yleistymässä", Autio tietää.

Vantaalle rakennettuihin miniyksiötaloihin tehtiin yhteiset olohuoneet. "Tuleekohan niihin yhteiskeittiötkin?" Autio kysyy ja muistuttaa, että ydinperhe on alle sata vuotta vanha rakenne, jonka kaupungistuminen on tuonut mukanaan. Ja yksinasuvia on jo enemmistö.

"Pitääkö kotitalousopetus yllä perinteitä vai pitäisikö sen muuttua, kun maailma muuttuu? Mitä ihmiset syövät kymmenen vuoden päästä? Saako esimerkiksi jäätelöä enää syödä, jos ilmastonmuutos etenee?"

Autio on tutkinut uransa aikana niin eläinten hyvinvoinnin näkymistä kuluttajan lautasella kuin nuorten kulutuskäyttäytymistä ja pikavippejä. Kotitalousopetuksen ruokatajun rinnalle hän on lanseerannut käsitteen rahantaju.

"Nuorille myydään luottoja, joiden takaisinmaksu alkaa 70-vuotiaana. Olet velkavankeudessa koko ikäsi. Tai kännykällä voit tilata pikavipin, joka on tilillä saman tien. Luottoja mainostetaan Salkkareiden mainoskatkoilla", Autio päivittelee.

Seurauksena on velkaantuneita nuoria, jotka eivät tiedä, miten selviävät tilanteestaan.

Kuluttajaekonomistin mielestä kaikille nuorille pitäisi opettaa rahantajua, niin että he hallitsivat korkolaskut ja ymmärtäisivät rahan hinnan. Mutta miten opetat 13-vuotiaalle taitoja, joita hän tarvitsee 18-vuotiaana? Opetusta pitäisi antaa myös nuorille aikuisille, ehkä esimerkiksi armeijassa.

Kaikille seiskaluokkalaisille annettava kotitalousopetus on Aution mielestä valtava mahdollisuus vaikuttaa nuorten taitoihin ja ajatteluun ruuasta ja kotitalouden hoidosta.

Nykynuorten tietämys ruuan tuotannosta saattaa olla hyvinkin hatara. Autio on päässyt lapsena isovanhempiensa luona Pohjois-Pohjanmaalla maistamaan lypsylämmintä maitoa, mutta suurin osa nuorista ei edes tiedä, että lehmän pitää poikia ennen kuin se tuottaa maitoa.

"Mutta en minäkään ole nähnyt tuotantoeläimiä sitten 1980-luvun. Ehkä kotitaloustunnilla pitäisi kertoa, mitä tarkoittaa, kun lehmä poikii, ja mihin ne vasikat menee. Tai opettaa, miten valita munia kaupassa, kun valikoima on niin valtava."

Eläinten hyvinvointi on ollut aina lähellä Aution sydäntä.

Kun kalan kivusta saatiin tutkimustuloksia pari vuotta sitten, Autiolle tuli ongelmia lounasruokalassa. Ottaako päivän kala, ylikypsä karitsa vai paahdettu munakoiso?

"Mitä enemmän aloin tulla tietoiseksi ongelmista, sitä nopeammin leikkeleet vaihtuivat hummukseksi."

"Olen ollut perussekasyöjä, mutta huomaan, että tietoisuus alkaa vaikuttaa."

"Ihmiset eivät ajattele, että liha on kuollutta eläintä. Heille se on sisäfilettä tai karjalanpaistia. Olemme etääntyneet tuotannosta ja tekemisissä eläinten kanssa vain lemmikkeinä tai eläintarhassa."

Luulisi, että kun eläinten hyvinvoinnista puhutaan niin paljon, niin kuluttajat ostaisivat vain luomutuotettua, missä hyvinvointinormit ovat tiukemmat. Mutta nyt palataan rahaan.

"Vaikka ruokaan menee enää vain 10–12 prosenttia tuloista ja entistä vähemmällä rahalla saa entistä enemmän, niin silti hinta usein ratkaisee valinnan."

Autio nostaa esimerkiksi Ruotsin, missä on vähintään yhtä tiukat eläinsuojelusäännöt kuin meillä. "Silti ruotsalaiset ostavat enemmän tuontilihaa kuin me, vaikka sen kasvuoloista ei välttämättä tiedetä mitään."

Ruotsalaisen lihan omavaraisuusaste on laskenut neljänneksen 20 vuodessa. Aution ruotsalaiset kollegat ovat kertoneet, että ruotsalaisilta loppuu ruoka neljässä päivässä, jos kansainväliset ruokamarkkinat sulkeutuvat. Tässä tullaan kolmanteen tärkeään teemaan eli ruokaturvaan.

"Jos tulee iso katastrofi, niin kansakunnat tuppaavat olemaan aika itsekkäitä. Turvallisuudenkin näkökulmasta kotimainen tuotanto on tärkeää."

Kotitalousopetuksessa tämänkin voisi nostaa esiin.

Minna Aution neljä neuvoa rahankäyttöön:

1. Älä käytä enempää rahaa kuin tienaat.

2. Varaudu yllättäviin menoihin.

3. Säätele rahankäyttöäsi niin, että euroja riittää myös mukavaan kulutukseen.

4. Mieti, onko pakko omistaa itse vai voiko esimerkiksi vuokrata tai omistaa yhdessä.