EU haluaa oman syyttäjäviraston

BRYSSEL (MT)

EU-komissio julkisti keskiviikkona esityksensä unionin syyttäjäviraston perustamisesta. Virasto tutkisi EU-varojen väärinkäyttöön liittyviä rikoksia.

”Haluamme noudattaa nollatoleranssia veronmaksajien rahojen väärinkäytöksissä. Jos EU ei itse suojaa omaa budjettiaan, ei sitä tee kukaan muukaan”, oikeusasioista vastaava komissaari Viviane Reding sanoo.

EU:n budjetista katoaa vuosittain noin 500 miljoonaa euroa petosten seurauksena.

EU:lla on jo nykyisin petoksentorjuntavirasto OLAF. Sillä ei kuitenkaan ole valtuuksia syyttää EU-varojen väärinkäytöksistä epäiltyjä, vaan tapaukset ohjataan jäsenvaltioiden syyttäjäviranomaisten käsiteltäviksi. Kaikki jäsenmaat eivät kuitenkaan ole tutkineet epäilyjä kovinkaan tehokkaasti. EU:ssa keskimäärin alle puolet syytteistä on johtanut tuomioon. Aina jäsenmaat viranomaiset eivät nosta syytettä lainkaan, vaikka siihen OLAF:n tutkimusten perusteella olisi syytä.

Tehokkaimmin EU-petoksia on tutkittu Ruotsissa ja Virossa. Myös Suomessa yli 90 prosenttia epäilyistä on johtanut tuomioon.

Toinen ongelma nykyjärjestelmässä on se, että jäsenmaiden viranomaisten valtuudet ulottuvat vain oman valtion alueelle, vaikka rikos olisi tehty useamman jäsenmaan alueella.

Esityksen mukaan Euroopan syyttäjänvirastolle luotaisiin hajautettu, kansallisiin oikeusjärjestelmiin kytketty hallintorakenne. Tutkinnasta ja syytetoimista jäsenvaltioissa vastaisivat valtuutetut syyttäjät, jotka käyttäisivät kansallista henkilöstöä ja soveltavat kansallista lainsäädäntöään. Koska koko viraston rakenne perustuisi jo olemassa olevien resurssien hyödyntämiseen, siitä ei aiheutuisi merkittäviä lisäkustannuksia.

Syyttäjäviraston perustaminen vaatii jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin yksimielistä hyväksyntää.