Eläinsuojeluväki hermostui SLL:n ja SML:n yhteiskannasta
Susi on kaikkein haastavin metsästettävä, kuvasi alkuviikon työtä Ilomantsin jahtia johtanut Ari Turunen tiistaina. Kaisa Huttunen Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen luonnonsuojeluliiton (SLL) puheenjohtaja Risto Sulkava seisoo perjantaina allekirjoittamansa susikannanoton takana, vaikka se on kuumentanut tunteita järjestön Facebook-sivulla.
Sulkava tulkitsee oman sivuston kritiikkiä niin, että hermona on ollut enemmänkin eläinoikeus- kuin luonnonsuojeluväki.
”Eläinoikeusajattelu ei kulje yksi yhteen luonnonsuojeluajattelun kanssa”, hän toteaa.
”Me yritämme katsoa kokonaisuutta niin, että planeetta pystytään säilyttämään elinkelpoisena niin ihmisille kuin eläimille. Yksittäisen eläinyksilön, esimerkiksi suden, yli joudutaan siksi joskus kävelemään, kun katsotaan laajempaa kuvaa.”
Historialliseksi luonnehditussa kannanotossa Sulkava ja Suomen Metsästäjäliiton (SML) puheenjohtaja Lauri Kontro tuomitsivat viime perjantaina salametsästyksen ja ilmaisivat kannattavansa Riistakeskuksen valvomaa kokeilua susikannan säätelemiseksi,.
”Järjestömme peruslinjassa ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä”, Sulkava korostaa.
Hän arvelee ristiriitoja kärjistäneen sen tosiasian, että hänen ja Kontron kannanotosta puuttuu SLL:n kestävälle metsästykselle asettama ehto kannan kestävyydestä.
”Eikä susikanta ole vielä ihan kestävällä tasolla. Sikäli kokeilussa ollaan etuajassa liikkeellä.”
Sulkava ja Kontro myös kirjoittivat, että kannanhoito voi jäädä toteutumatta, koska osaan kaatolupia on tullut ”heikosti perusteluja valituksia”.
Kontro kertoo saaneensa kannanotosta pelkästään myönteistä palautetta, mikä on harvinainen tilanne.
”Pidettiin hyvänä, että luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja otti realistisen kannan. Risto Sulkava saanut myönteisen vastaanoton metsästäjiltä”, hän kommentoi.
Hän muistuttaa metsästäjäväen kuitenkin paheksuvan jarrutusmielessä tehtyjä valituksia.
”Siihen tämä yhteinen lausuntokin tähtäsi, että pitäisi välttää tahallisia valituksia. Se on demokratian väärinkäyttöä.”
Hallinto-oikeuksissa on käsittelyjä valituksia koko maasta. Niiden takana ovat erilaiset luontoryhmät.
Sulkavan mukaan myös SLL:n paikalliset järjestöt ovat valittaneet, koska osassa tapauksia kaatolupa on myönnetty epäselvin perustein.
Hän on itse neuvonut valitusten teossa Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
”Vieremällä tapettiin yksi susi salametsästyksellä ja samaan aikaan sinne on myönnetty kannanhoidollisia lupia. Järjestelmä ei silloin toimi niin kuin sen pitää”, Sulkava muistuttaa.
Pohjois-Karjalassa kaatoluvat jaettiin SLL:n mukaan metsästysalueittain ilman riittävää dokumentointia, missä lauma liikkuu.
Kaatoluvilla tähdättiin siihen, että voidaan poistaa jokin nuori yksilö. Ei ollut tarkoitus, että kahdella tai kolmella alueella liikkuvasta laumasta voidaan poistaa useita yksilöitä.”
Sulkava pitää hyvänä, että myös poliisi kertoi viime viikolla selkeästi alkuvuoden tehokampanjasta salametsästyksen kitkemiseksi. Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Metsähallituksen erätarkastajien tehovalvonta Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa toi ilmi muun muassa Vieremällä luvattomana tutkittavan tapon.
Hän sanoo, että paitsi susikannan myös yhteiskunnan yleisen toimivuuden kannalta salametsästys on saatava kuriin ja viranomaiset tarvitsevat tässä kansalaisten täyden tuen. Kun noudatettu susipolitiikka ei ole toiminut, on löydettävä uusia keinoja.
”Se on myös mitä suurimmassa määrin rehellisten metsästäjien etu”, hän toteaa.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
