Kaupan datan avaaminen mullistaisi ruokaketjun - vaatii EU-tason sääntelyä

Kauppojen tietojen avaaminen tasapainottaisi ruokaketjua, jossa kaupalla on tällä hetkellä ylivertainen asema. Muutos vaatii EU-tasoista sääntelyä, ja Suomi voisi ottaa sen agendalle. Kuva: Jukka Pasonen

Vuorineuvos Reijo Karhisen kokoama raportti tyydyttää tutkijaprofessori Jyrki Niemeä Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Raporttiin on kerätty ehdotukset toimista, joilla kotimaisen maatalouden kannattavuutta voidaan kohentaa.

”Ehdotus kauppojen datan avaamisesta olisi toteutuessaan mullistava.”

”Karhisen raportti tuli luettua välittömästi läpi ja täytyy todeta, että pidin lukemastani”, Niemi kertoo ja toteaa, että hän oli yksi Karhisen haastattelemista lukuisista henkilöistä.

”Raportti on tasapainoinen kokonaisuus täyttä asiaa ja vieläpä erittäin lukijaystävällisesti kirjoitettu. Monta tärkeää ratkaisua vaativaa kipupistettä tuotu selkeästi esille. Yksiin kansiin on koottu helposti luettavaan muotoon olennaiset asiat.”

Kauppojen datan avaaminen ulkopuolisille on Niemen ja MTK:n maatalousjohtajan Johan Åbergin mukaan raportin tuoreimpia ja kauaskantoisimpia ehdotuksia.

”Pankkimiehenä Karhinen tietää, miten kävi, kun pankkien tiedot avattiin. Kilpailua on tullut lisää, samoin uusia toimijoita finanssimarkkinoille”, Niemi sanoo.

Kauppa on lisäksi paljon pankkeja keskittyneempi toimiala ja vaikutukset voivat olla pankkejakin dramaattisempia. Kauppa on tällä hetkellä ylivertainen toimija ruokaketjussa ja kerää kattavaa tietoa markkinoista. Datan avaaminen tasapainottaisi koko ketjua.

Asia ei hoidu yhdellä raportilla eikä edes Suomen päätöksillä, mutta Suomen kannattaa lähteä ajamaan muutosta EU-pöytiin. Pankkien tietojen avaaminen vaatii EU:n direktiivitasoisen sääntelyn, Niemi muistuttaa.

Åbergin mukaan oireellista oli, että kaupat pitivät raporttia muilta osin myönteisenä, mutta tietojen avaamista ne vastustivat. Tiedoista hyötyisivät eniten elintarvikkeiden jalostajat, mutta myös markkinoille haluavat uudet kaupan toimijat. Hyötyjä säteilisi myös alkutuotantoon.

Karhisen raporttia on käsitelty turhan kielteisesti julkisuudessa, Niemi toteaa.

Esiin on nostettu muun muassa kohta, jossa esitetään tukien poistamista alle 20 000 euroa myynti­tuloja saavilta. ”Se on oikeastaan ainoa asia, johon liittyy varauksia, eikä ehdotusta liene harkittu loppuun asti.”

Noin korkea euromääräinen tukiraja ei voi sellaisenaan toteutua varsinkin, kun EU:n uuden ohjelmakauden valmistelussa painotukset ovat muualla, ympäristö- ja ilmastoasioissa, samoin pienimuotoisen maatalouden tukemisessa, Niemi pohtii.

Lisäksi Suomi on jo nyt maksanut tukia mahdollisimman paljon tuotantoon sidottuina. Jopa lähes viidennes cap-tuista on sellaisia ja lisäksi koko kansallisen tuen potti.

Åberg tulkitsee tuki­rajaa samaan tapaan, vaikka EU:ssa kaavaillaan jäsenmaiden vallan kasvattamista tukiehdoissa.

”Täysin EU-linjasta poikkea­vaa ratkaisua tuskin saadaan Brysselissä läpi. Jos yritetään 20 000 euron myyntituloja rajaksi, EU voisi hyväksyä 2 000 euroa.”

Niemi arvelee aktiiviviljelijöiden ottaneet myyntitulorajan esille Karhisen kanssa käydyissä keskusteluissa. Heitä saattaa harmittaa naapurin näennäisviljely.

Minkälaiselta maalla näyttää, jos raportin ehdotukset toteutetaan? Minkälaista maaseutua Karhinen rakentaa?

Niemi on varovainen arvioimaan sitä, sillä maaseudun kuva muuttuu joka tapauksessa ja maatalous elää taas kerran nopeaa rakennemuutosta. Muutos näyttää jopa kiihtyvän.

Kun ennen tiloilla investoitiin pienin askelin, nyt tehdään isoja kertahyppyjä osin teknologian ehdoilla ja pakottamana. Maidontuotannossa investointien koko määräytyy robottien määrän mukaan. Isoja harppauksia tehdään muissakin tuotantosuunnissa.

Karjatiloja on tällä hetkellä hieman yli 10 000. Jos muutosvauhti pysyy ennallaan, vuoteen 2030 mennessä karjatilojen määrä putoaa 5 000:een, jopa sen alle. Tuskin Karhisen raportti tätä muuttaa, Niemi arvelee.

Sivutoimisesti hoidettujen tilojen tilanne voi olla toinen, jos tuet viedään, mutta onko tukikielto järkevä?

Usein pienet tilat ovat monitoimisia, Niemi muistuttaa.

Moni käy muualla palkkatöissä, ja sivutoimisesti hoidetaan tilaa ja pidetään siinä sivussa maaseutua asuttuna. Maatilamatkailussa pellot ja karja ovat olennaisia. Tilan ulkopuolella urakoiva saa lisätuloja ja voi käyttää samoja koneita tilalla ja urakoinnissa.