Raution Raatihuoneella Kalajoella sijaitsee myös Pohjois-Pohjanmaan ensimmäinen kyläradio. Kuva: Anne Anttila
Miten sinun kotikylälläsi turvataan arki poikkeusoloissa?
Kotivaran lisäksi tarvitaan myös kylävara, sillä poikkeusoloissa kylien tulee turvata asukkaiden arki ruokahuollosta terveydenhoitoon.
Suomen Kylät ry:n turvallisuusjaoston puheenjohtaja Esa Aunola toivoo, että jokainen kylä laatisi kyläturvallisuussuunnitelman ja varustaisi esimerkiksi kylätalon kylävalmiuskeskukseksi. Kuva: Anne AnttilaVettä, evästä ja osaamista. Monelle suomalaiselle ovat tuttuja kotivara ja 72 tunnin ohje, jotka kannustavat yksilöitä varautumaan häiriötilanteisiin.
Sen sijaan yhteisöllinen varautuminen saa vähemmän huomiota, vaikka se voi olla ratkaisevan tärkeää poikkeustilanteissa.
Suomen Kylät ry. käynnisti keväällä 2023 turvallisuusjaoston toiminnan. Sen tarkoituksena on kehittää yhteistyötä ja nostaa turvallisuusteemaa osaksi kylien toimintaan.
Lokakuussa 2024 käynnistyi kaksivuotinen Kylävara paikallisen varautumisen perustana -hanke.
Kylävara kokoaa yhteen tiedot paikallisen yhteisön voimavaroista ja keinoista sekä paikallisten toimijoiden viranomaisten kanssa tekemästä yhteistyöstä.
Hankkeen taustalla on kaksi tärkeää kysymystä: Miten maaseudulla varaudutaan erilaisiin häiriö-, poikkeus- ja kriisitilanteisin sekä miten näissä tilanteissa toimitaan?
”Käytännössä meillä tulee olla jatkuva valmius monenlaisiin asioihin, jopa sellaisiin mistä ei edes tiedetä.”
Suomen Kylät ry:n turvallisuusjaoston puheenjohtaja Esa Aunola muistuttaa, että riskeistä suurin on aina toimintaympäristön nopea muutos.
”Käytännössä meillä tulee olla jatkuva valmius monenlaisiin asioihin, jopa sellaisiin mistä ei edes tiedetä”, Aunola korostaa.
Suomen Kylät ry:n kylävarahanke tukee kyliä yhteisöllisen varautumisen kehittämisessä.
Puheenjohtaja Aunolan mukaan hanke tarjoaa kyläyhteisölle tietoa ja käytännön työkaluja, joilla voidaan vahvistaa turvallisuutta ja valmistautumista eri häiriötilanteisiin.
”Toki maalaiskylillä on aina totuttu varautumaan ja taustalta löytyy paljon myös pärjäämiseen liittyvää osaamista. Pienissä kylissä myös yhteisön voima ja naapuriapu näyttäytyvät eri tavalla kuin kaupunkiyhteisöissä. Niinpä kylävarahankkeen päätavoitteeksi on asetettu ennen kaikkea olemassa olevien voimavarojen vahvistaminen ja yhteistyö kunnan, hyvinvointialueen sekä viranomaisten kanssa”, Aunola kertoo.
”Tärkeintä on tietää, mitä tehdään, jos tiet ovat poikki, sähköt katkeavat tai palvelut muuttuvat vaikeasti saataviksi.”
”Turvallisuutta lisääviä tekijöitä ovat myös aggregaattien sekä sydäniskureiden hankinta.”
Kylien turvallisuutta voidaan parantaa monin eri tavoin.
”Jos kotivaran ympärille on laadittu 72 tunnin ohje, niin kylävaran aikajänteeksi voidaan määritellä vaikka 72 vuorokautta. Kylien turvallisuus lähtee käytännössä muutamasta perusasiasta, joista tärkeimpien joukkoon nousevat vesi, ruoka, varusteet ja osaaminen.”
Jokainen kylä on kuitenkin erilainen ja myös haasteet vaihtelevat, joten varautumista ja kriisinkestävyyttä tulisi peilata aina kyläkohtaisesti.
”Suositeltavaa olisi, että jokainen kylä laatisi kyläturvallisuussuunnitelman ja varustaisi esimerkiksi kylätalon kylävalmiuskeskukseksi. Myös juomavesikaivojen ja muun infran kartoittaminen on tärkeää, samoin kuin viestintäohjeiden ja kyläradiotoiminnan kehittäminen. Turvallisuutta lisääviä tekijöitä ovat myös aggregaattien sekä sydäniskureiden hankinta.”
Turvallisuusjaoston vetäjänä Aunola halua muistuttaa myös yhteistyöstä kunnan ja hyvinvointialueiden varautumisviranomaisten kanssa.
”Varautumisen keskiössä ovat myös harjoitukset ja koulutukset eri häiriötilanteita ajatellen. Keskeistä on myös yhteistyö Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa), VPK:n, radioamatöörien sekä muiden varautumisessa mukana olevien kanssa. Lisäksi on tärkeää muistaa, että kunta on kylän tärkein yhteistyökumppani”, Aunola alleviivaa.
Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa, sillä pinta-alasta peräti 68 prosenttia on harvaan asuttua.
Esa Aunolan mukaan myös tämä tulee ottaa huomioon turvallisuudesta ja varautumisesta puhuttaessa.
”Suomessa on 19 maakunnallista kyläyhdistystä ja noin 3 900 paikallista kylä- ja kaupunginosayhdistystä sekä kylätoimikuntaa. Maaseudun ja kylien roolista turvallisuustoimijana ja osana kokonaisturvallisuuden ketjua ei ole kuitenkaan selkeää käsitystä eikä myöskään yhtenäistä toimintatapaa. Kylävara-hankkeen tavoitteena onkin määritellä kylävara-konsepti ja tehdä se tunnetuksi kansallisella tasolla viranomaisille, alan toimijoille sekä maaseudun kehittäjille ja kylien toimijoille.”
”Maaseutukylien tärkein voimavara ovat sen ihmiset ja ihmisten turvallisuudesta ei haluta millään tasolla tinkiä.”
Kylävara kokoaa yhteen tiedot paikallisen yhteisön omista voimavaroista ja keinoista sekä paikallisten toimijoiden viranomaisten kanssa tekemästä yhteistyöstä. Aiheesta tullaan koostamaan myös koulutuskokonaisuus.
”Hanke on vielä alkuvaiheessa, mutta puolen vuoden kokemukseen nojaten voin kuitenkin sanoa, että turvallisuus on nyt kaikkien huulilla. Maaseutukylien tärkein voimavara ovat sen ihmiset ja ihmisten turvallisuudesta ei haluta millään tasolla tinkiä”, Aunola tiivistää.
Esa Aunola toimii myös Pohjois-Pohjanmaan kylät ry:n toiminnanjohtajana.
Lähde: Suomen Kylät
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
