Lakkautettu Piispajärven koulu muuttui kyläkaupaksi – "Kyläkauppatuki tuli todella tarpeeseen"

Kyläkauppa Papupata on oululaisen Matti Anttosen lähikauppa, kun hän viettää aikaa mökillään Suomussalmen Piispajärvellä. Kuva: Pekka Fali

Kyläkauppias Eija Ruuskanen siirtyi yrittäjäksi Piispajärven lakkautetun koulun kiinteistöön kolme ja puoli vuotta sitten. Matti Anttonen asioi kyläkaupassa säännöllisesti. Kuva: Pekka Fali

55 kilometriä Suomussalmen keskustaajamasta pohjoiseen sijaitsee Piispajärven kylä, jossa on noin 80 ympärivuotista asukasta.

Kylän koulu lakkautettiin vuonna 2015, mutta rakennus ei ehtinyt pölyttyä kauaa tyhjillään.

Aiemmin vajaan 20 kilometrin päässä Suomussalmen Pyhäkylässä kauppaa pitänyt Erja Ruuskanen nimittäin päätti muuttaa entisen koulun kaupaksi.

"Perustin tähän kyläkauppa Papupadan kolme ja puoli vuotta sitten. Piispajärven sijainti viitostien varressa on hyvä", Ruuskanen kertoo.

Papupadassa myydään päivittäistavaroita ja savukkeita. Kaupassa on myös Veikkauksen pelipaikka.

Kaupan yhteydessä on lisäksi Suomussalmen apteekin Piispajärven palvelupiste.

Pihamaalta löytyy paitsi bensa- ja dieselautojen, myös kaasu- ja sähköautojen tankkauspaikka.

Kyläkauppojen määrä Suomessa on ollut 2000-luvulla jyrkässä laskussa.

Pellorvon taloustutkimuksen vuonna 2017 tekemästä selvityksestä käy ilmi, että kyläkauppojen määrä Suomessa vähentyi vuosien 2002 ja 2015 välillä noin 60 prosentilla.

Vuoden 2020 alussa Suomessa toimii enää noin 220 kyläkauppaa.

Maa- ja metsätalousministeriössä on havahduttu kyläkauppojen ahdinkoon. Kaupoille myönnettiin nyt ensi kertaa rahallista tukea yhteensä miljoona euroa. Tuen jakaa Ruokavirasto.

Tukea haki viime syksynä yli 200 kyläkauppaa. Ruokavirasto myönsi kyläkauppatukea yli 80 myymälälle, jotka täyttivät hakuehdot. Kukin kyläkauppa sai tukea noin 11 000 euroa.

Yksi tuen saajista oli Piispajärven kyläkauppa Papupata.

Kauppayrittäjä Erja Ruuskanen kokee tuen syrjäseutujen pienille kaupoille erittäin tarpeelliseksi.

"Tuki tuli todella tarpeeseen. Se meni kokonaisuudessaan kaupan käyttöpääomaksi."

Kyläkauppias kuvailee kaupan pitämistä kalliinpuoleiseksi harrastukseksi.

"Tämä pyörii juuri ja juuri omillaan. Talvella pitää laittaa omaa rahaa kiinni ja kesällä tienaa sitten takaisin.”

Ruuskasen mielestä pienten maaseutukauppojen tukimuotoja täytyisi kehittää edelleen.

"Me vanhat kyläkauppiaat vanhetaan ja jäädään pois. Ei nuoret aloita työssä, josta ei liikene tekijälleen kunnollista palkkaa", Ruuskanen pohtii.

Kainuun syrjäkylät ovat 2000-luvulla tyhjentyneet tasaisen tappavasti.

"Hiljenee, hiljenee elo näillä selkosilla. Ikäihmiset muuttavat kyliltä taajamiin lähelle palveluita. Merkittävä osa tämänkin kyläkaupan asiakkaista on kesäasukkaita, lomamatkalaisia ja metsästäjiä", Ruuskanen sanoo.

Eräs Papupadan kanta-asiakas on Oulussa asuva ja Suomussalmelta lähtöisin oleva Matti Anttonen.

Anttosen mökki sijaitsee vain sadan metrin päästä kyläkaupasta.

"Vietän täällä pari viikkoa kuussa. Lähikauppahan on aikaansa edellä, kun täällä voi tankata vaikka sähköautonkin", Anttonen kehuu.

Oululaisen mökkiläisen mielestä maaseudun kauppoja kannattaa puolustaa.

"Täältäkin on kymmenien kilometrien matka kauppareissulle Kuusamoon tai Ämmänsaareen Suomussalmelle. Erityisesti ruokaa ja polttoainetta on syytä saada järkevän välimatkan päästä."