
Vain joka toinen kuudesluokkalainen osaa uida − näin vanhemmat voivat edistää lapsensa uimataitoa
Huoltajien merkitys on suuri siinä, että lapset saavat myönteisiä kokemuksia vedestä jo ennen kouluikää.Vain noin puolet kuudesluokkalaisista on uimataitoisia.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Tero Savolainen muistuttaa vanhempia heidän tärkeästä roolistaan lasten uimataidon kehittämisessä.
”Vesillä liikkumisen taidot ovat Suomessa kansalaistaitoja. Uima- ja vesiturvallisuustaidot ovat hengissä pysymisen taitoja, jotka antavat mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen edistämiseen”, Savolainen toteaa tiedotteessa.
Uimataitoisten lasten osuus on viimeisimmän tutkimuksen mukaan laskenut selvästi aiemmasta. Kuva: Carolina HusuSavolainen harmittelee, että uimataitoisten lasten osuus on viimeisimmän tutkimuksen mukaan laskenut selvästi aiemmasta.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton, Jyväskylän yliopiston ja Opetushallituksen tekemän tutkimuksen mukaan uimataitoisten kuudesluokkalaisten osuus on pudonnut 55 prosenttiin.
"Aiempiin tutkimuksiin verrattuna uimataitoisten määrän putoaminen on huolestuttavan suuri. Meidän kaikkien tulee omalta osaltamme reagoida tähän ja varmistaa lasten uimataitoisuus ajoissa", Savolainen sanoo.
Vesipätevyys kattaa uintitekniikan lisäksi muun muassa taidon mennä turvallisesti veteen, taidon uida vaatteet tai pelastusliivit päällä sekä kyvyn arvioida omia taitojaan suhteessa paikallisiin olosuhteisiin, veden lämpötilaan tai sen syvyyteen ja uintimatkan pituuteen. Kuva: Sanne KatainenSavolainen painottaa, että huoltajien merkitys on suuri siinä, että lapset saavat myönteisiä kokemuksia vedestä jo ennen kouluikää.
”Käykää lasten kanssa uimarannoilla, halleissa ja kylpylöissä ja osallistukaa yhteisiin vesileikkeihin. Jo varhaiset leikinomaiset kokemukset vedessä tasoittavat lapsen tietä uimataidon oppimiseen kouluikäisenä.”
Vuonna 2023 vapaa-ajan uimakouluja Suomessa järjesti 243 kuntaa, 128 uimaseuraa sekä yli 30 muuta yhdistystä tai yksityistä toimijaa.
Lukuisista mahdollisuuksista huolimatta kaikki halukkaat eivät pääse vapaa-ajallaan uimakouluun, Savolainen sanoo.
”Tämä on iso haaste. Pulaa on ennen kaikkea uima-altaista sekä pätevistä uimaopettajista.”
”Käykää lasten kanssa uimarannoilla, halleissa ja kylpylöissä ja osallistukaa yhteisiin vesileikkeihin. Jo varhaiset leikinomaiset kokemukset vedessä tasoittavat lapsen tietä uimataidon oppimiseen kouluikäisenä.”
Savolainen nostaa esiin termin vesipätevyys. Se kattaa uintitekniikan lisäksi muun muassa taidon mennä turvallisesti veteen, taidon uida vaatteet tai pelastusliivit päällä sekä kyvyn arvioida omia taitojaan suhteessa paikallisiin olosuhteisiin, veden lämpötilaan tai sen syvyyteen ja uintimatkan pituuteen.
Koulutussuunnittelija Savolainen esittää toiveen vanhemmille, isovanhemmille, kummeille ja muille aikuisille.
Toive liittyy siihen, että luonnonvesissä veden lämpötila, sameus, tuuli ja muut olosuhteet vaihtelevat.
”Vesillä pärjäämisen kansalaistaitoja ja vesipätevyyttä oppii parhaiten autenttisissa olosuhteissa. Kesä on etsikkoaikaa näiden taitojen oppimiseen – viettäkää lastenne kanssa aikaa uimarannoilla ja totutelkaa luonnonvesiin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








