Ilmatila ei ole hallussa – "Somessa täytyy näkyä etunenässä, ei altavastaajana", painotti MTK:n valtuuskunta

Helena Pesonen Kaakkois-Suomesta välitti kiitokset alueen kouluilta tuesta, mitä MTK maksaa koululaisvierailujen bussikyydeistä ja toivoi sen säilyvän myös jatkossa. Kuva: Jaana Kankaanpää

"Somessa täytyy näkyä etunenässä, ei altavastaajana", vaati Johanna Seppälä Pohjois-Savosta MTK:n valtuuskunnan syyskokouksen yleiskeskustelussa Espoossa tiistaina.

Jäsenistö kaipaa MTK:lta nopeampaa reagointia, kun jokin aihe nousee julkisuudessa esiin, sanoi MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Johanna Kankaanpää.

"Tänä syksynä ilmapiiri on käynyt myrkylliseksi meitä kohtaan."

Ilmatila ei ole hallussa, vahvisti myös Markku Hatakka mhy Päijänteestä. "Aina ollaan puolustuskannalla mediassa."

Anna Siiriäinen Etelä-Savosta sanoi, että tuottajien pitäisi tuottaa avoimesti materiaalia.

"Kuluttajia ajatellen pitäisi olla viikoittainen, kuukausittainen ja vuosittainen suunnitelma siitä, mitä somessa tehdään", Siiriäinen sanoi ja ehdotti, että se voisi perustua satokausiajatteluun.

MTK-Pirkanmaan puheenjohtaja Jukka Niittyojan mukaan jäsenistölle pitäisi tuoda some-koulutusta.

Jukka Ojantakanen Pohjois-Suomesta sanoi, että viestinnässä on tehtävää. "Meidän pitää mennä kohtaamaan ihmisiä."

Johanna Seppälä ja Kati Kohtakangas Etelä-Pohjanmaalta kertoivat, että koululaisten repuissa tulee harva se päivä järjestöjen esitteitä – mutta ei MTK:lta.

Helena Pesonen Kaakkois-Suomesta välitti kiitokset alueen kouluilta tuesta, mitä MTK maksaa koululaisvierailujen bussikyydeistä ja toivoi sen säilyvän myös jatkossa.

"Koululle ja oppilaille summalla on älyttömän suuri merkitys."

"Tunnelma on tullut, että järjestö on kaukainen monille jäsenille", sanoi Pohjois-Karjalan puheenjohtaja Jouni Mäkisalo.

"Mietitään tulevaa ilman tietoa. Sisäiseen viestintään pitää saada uusi ote."

Ilmatila ei ole hallussa, vahvisti Markku Hatakka mhy Päijänteestä. "Aina ollaan puolustuskannalla mediassa." Kuva: Jaana Kankaanpää

Hiilensidonnasta pitää saada korvaus, vaati moni yleiskeskustelussa.

"Voimme tuottaa biopolttoaineet, mutta saadaanko hyötyä, jos hiilensidonnasta ei makseta?" kysyi Jukka Huuskonen Pohjois-Savosta.

Ilmastokeskustelussa metsien osalta suurin ongelma on 2035 tarkasteluvuosi, sanoi Herman Hakala mhy Lakeudesta. "On kuin ampuisi omaan jalkaan. Metsiä on tarkasteltava luonnollisen kierron 50–100 vuoden jänteellä."

Tuomo Marttila mhy Länsi-Pohjasta muistutti, että metsät ovat yksityisomaisuutta. "Iso osa kansalaisista haluaa ottaa kantaa siihen, kuinka paljon metsiä voi hakata."

Marttila kertoi, että yhteismetsä on tarjonnut vuokralle yli jäävää yhteismetsää hiilinieluksi. Monikaan suomalainen ei ole valmis maksamaan hiilensidonnasta itse.

"Keskusjärjestö on ollut arka aloittamaan keskustelua hiilensidonnasta. 99 prosenttia suomalaisista haluaa korvauksen olemassa olevista hiilinieluista. Paras olisi, jos hiilinielukorvaus tulisi jäsenetuna."

Jari Ruski Satakunnasta kertoi erinäköisten rahastojen haalivan metsäomaisuutta.

"Kauppahinta on noin 1,5-kertainen mhy:n arvioimaan hintaan verrattuna. Rahastojen käypä arvo perustuu maapohjaan, puustoon ja hiilensidontaan. Päästöoikeuden hinta on kymmenkertaistunut. Se perustuu siihen, että kauppaa käydään."

"Miettikää minkä massan päällä istutte. 2020 yhdysvaltalaiset viljelijät avaavat kauppapaikan hiilensidonnalle."

"Minun toivomukseni on, että viljelijälle ei makseta mitään capin kautta. Raha liikkuu vapaiden markkinoiden kautta."

Anna Setälä Varsinais-Suomesta luki eteläisten liittojen kannanoton, jossa vaaditaan kotieläintuotantoon samansuuruista tukea AB- ja C1-alueille. Kuva: Jaana Kankaanpää

MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten tulisi olla kaavoituksessa hereillä ja tarvittaessa yhteydessä kuntapäättäjiin. Voisiko maanomistajiin ottaa yhteyttä, jos uudet kaavamerkinnät koskevat yksityistä maanomistusta, kysyi Pekka Ahokas Varsinais-Suomesta.

Jani Hevonoja Pirkanmaalta sanoi, että lunastuslaki on painettava maaliin riittävän kovilla tavoitteilla. "Jos parkkivalot olis olleet päällä, olisiko sote-mennyt läpi. Lunastuslaki ei saa jäädä MTK:n järjestöuudistuksen jalkoihin."

On ennustettu että yhtiöiden valta ohittaa valtiot, sanoi MTK-Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja Atso Ala-Kopsala. "Ensimmäinen esimerkki ovat HCV-alueet. Maidonjalostajat sanelevat uudet säännöt eläinsuojelusta. Joku kansainvälinen yritys sanelee säännöt."

"On ennustettu että ei-eläinperäinen proteiini olisi 5-kertaa halvempaa jo kymmenen vuoden päästä. Vain erittäin korkeatasoiselle ja eettisesti tuotetulle eläinproteiinille on kysyntää."

Valtionhallinto on Ala-Kopsalan mukaan kahvilla.

"Laiduntaminen katsottiin heikentäväksi asianhaaraksi rakennusluvituksessa. Onko tulevaisuuden standardi, että eläimet laiduntaa? Ettei kukaan tee virheinvestointia?"

Jari Ruski Satakunnasta kertoi erinäköisten rahastojen haalivan metsäomaisuutta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Lomitus on ollut somessa kuuma peruna.

Pitää löytää keinoja saada osaavia lomittajia alalle, sanoi valtuuskunnan 1. varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa Pirkanmaalta. "Maatilat koneistuvat. Ei voi olla lomittajia, jotka kieltäytyvät Avantin käytöstä."

Sijaisapua on karsittu ja karsitaan luottamustehtävien, mutta myös koulutuksen osalta. Yhteiskunta ja päättäjät asettavat kuitenkin vaatimuksia viljelijöiden osaamisen suhteen.

Anne Kangasvuori-Hosike Satakunnasta korosti, että lomittajien on voitava perehtyä tilalla työskentelyyn.

MTK-Pohjois-Suomen puheenjohtaja Jari Ahlholm kysyi lomaoikeudesta tilanteessa, jossa tila on hakeutumassa velkasaneeraukseen. Hän esitti, että lomitus irrotetaan valtiontukisäännösten soveltamisalasta ja liitetään tulevaan eläinten hyvinvointilakiin.

Ahlholm kertoi tilasta, joka oli ilman lomaoikeutta 14 kuukautta, vaikka tilan väki oli sairaslomalla vaikeasta uupumuksesta. Isäntä kulki navetalla yksin. Yhtenä aamuna hän teki itsestään eläinsuojeluilmoituksen.

"15 minuuttia puhelinsoitosta oli eläinlääkäri pihassa, siitä 15 minuuttia oli lomittaja pihassa. Miksi pitää mennä näin pitkälle valtiontukisäännösten takia, että ihmisparat ajetaan aivan loppuun?"

Anna Setälä Varsinais-Suomesta luki eteläisten liittojen kannanoton, jossa vaaditaan kotieläintuotantoon samansuuruista tukea AB- ja C1-alueille.

Nyt keskimääräisellä 14 000 kanan tilalla tukiero on alueiden välillä 20 000 euroa vuodessa. "Jos tukea jatketaan nykyisellä systeemillä, vääristymä ei poistu mihinkään."

Kuka puolustaa eloperäisten ja turvemaiden viljelijöitä, kysyi puolestaan Jari Ahlholm.

Hänen mukaansa Luken maannostiedot ovat vääriä.

"Jos toimenpiteitä tulee, niiden täytyy perustua tilakohtaisiin viljavuusnäytteisiin."

MTK-Satakunnan puheenjohtaja Ilkka Markkulan mukaan viljaa pitää saada pois maasta. "Nyt on MTK:lla etsikkoaika. Satokausi ei voi enää jatkossa alkaa täysillä varastoilla, jotain pitää tehdä."

Myös MTK-Varsinais-Suomen puheenjohtaja Ari-Pekka Kirjonen kaipasi toimia. "Viljatase pitäisi tuoda esille MTK:n sisällä ja sille pitäisi jotain tehdä."

Hunajalle pitäisi saada samanlainen alkuperämerkintävaatimus kuin naudanlihalle, sanoi Noora Räsänen Pohjois-Savosta.

Hänen mukaansa suuret pakkaamot käyttävät nykytilannetta hyväkseen. Hunajasta 99 prosenttia voi tulla Kiinasta ja yksi prosentti EU:sta, jolloin merkintä on "EU:sta tai EU:n ulkopuolelta".

Räsänen peräänkuulutti myös maaseutunuorten "asiaimmeisille" ja kuluttajatyöhön lisää resursseja.

MTK-Kaakkois-Suomen puheenjohtaja Matti Seitsonen halusi lisää rahaa teiden ylläpitoon.

Kuntatalous on heikossa jamassa suuressa osassa Suomea. "Se tulee heijastumaan yksityisteihin, kunnilla ei ole varaa maksaa niin suurta avustusta kuin aikaisemmin. Tilanne on sellainen ainakin Kouvolassa."

Maaseudun autioitumisesta kantoi huolta Seppo Helminen mhy Pohjois-Savosta.

"Lapsiperheitä pitäisi tukea tulemaan maaseudulle. Ruotsissa ja Norjassa olen kuullut, että tukevat oikein kunnolla pienyrittämistä."

Tero Ojala Etelä-Pohjanmaalta kantoi huolta salmonellasta. Nyt saastuneita tiloja on saneerauksessa muutamia.

"Eläintautivakuutukset nousevat sellaisiin summiin, että olematon tuottajahinnan nousu valuu vakuutusmaksuihin. Onko meillä hetken kuluttua eläintautivakuutuksia laisinkaan vai annetaanko salmonellan tulla?"

Jari Laukkonen Etelä-Pohjanmaalta kaipasi seuraavaan valtuuskuntaan yksinkertaisia keinoja löytää tilalle säästöjä. "Miksi ei saada asiakashyvitystä myel-maksuista?"

Konkurssien ja velkasaneerausten takia pankit tekevät alaskirjauksia omassa kirjanpidossaan. Ne tulevat jatkossa jatkajien maksettavaksi kohonneina toimitusmaksuina ja korkoina, Laukkonen muistutti.

Pia Parikka Hämeestä toivoi Ruokavirastoa kuriin. Muinainen peikko, nitraattidirektiivi, on nostanut taas päätään, kun hallinto on tehnyt muutoksia tulkintoihin.

"Jälkikypsytysauma ei enää kelpaa ilman katetta."

Jarmo Villman mhy Salometsästä kertoi, että peuranvasojen kevätmetsästystä on väläytetty mies ja koira -periaatteella alueilla, missä metsästysseurat eivät saa hoidettua velvoitettaan.

Matti Kantola Hämeestä sanoi, että kilpailu ei toimi Suomessa lannoitteissa.

"Virossa yleisesti käytetty moniravinteinen lannoite on neljänneksen halvempaa."

Yara Suomen toimitusjohtaja Tero Hemmilä vastasi myöhemmin kokouksessa markkinatilanteen olleen tänä syksynä poikkeuksellinen. Hän vakuutti, että kilpailua on Suomessa, Euroopassa ja maailman markkinoilla.

"Suomessa lannoitteiden hinnat on tällä hetkellä viime vuoden vastaavaa ajankohtaa edullisemmat", Hemmilä sanoi.

Hän muistutti, että jälleenmyyjät vastaavat hinnasta viljelijöille.

"Virossa tuotevalikoimassa on eroja, samoin ostorytmissä. On mahdollista, että Virossa on ollut halpoja liikkeellä."

Jarno Tuominen Varsinais-Suomesta kysyi, onko MTK:lla otetta Yleisradioon. "On lähes mahdotonta seurata verovaroin tuotettua ohjelmaa."

Markku Kiljala Keski-Pohjanmaalta näki mahdollisuuksia biokaasussa ja uusiutuvan energian käytössä

"Meneekö tutkimus siihen, että tuetaan vaan suuria yksiköitä? Pitää saada samat mahdollisuudet pienille laitoksille."

Edit. Jutun ensimmäinen kuva vaihdettu 27.11.2019 klo 7.07.