Opintolainojen hyvityskokeilu kaatui hallituksen riitoihin
Työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat yritysten olemassaoloa ja kasvua itärajan kunnissa. Asiaan oli määrä saada helpotusta hyvittämällä alueelle muuttavien osaajien opintolainoja, mutta jo päätetty hanke kaatui viime metreillä.
Suomussalmen kunnantalossa (kuvassa) kaivattiin opintolainahyvityksiä taklaamaan seudun osaajapulaa. Kokeilu jäi kuitenkin toteutumatta. Myös Taivalkoskella, Kajaanissa ja Kuusamossa kokeilu olisi otettu ilolla vastaan. Kuva: Miska PuumalaSanna Marinin (sd.) hallituksen jo kertaalleen päättämä opintolainojen hyvityskokeilu jää toteutumatta.
Marraskuussa Marinin hallitus kriisiytyi, ja monet jo sovitut mutta viiden hallituspuolueen keskuudessa eripuraa herättäneet hankkeet päätettiin lopulta haudata.
Ratkaisua perusteltiin sillä, että edes jossain asioissa päästään eteenpäin. Haudattujen hankkeiden laariin päätyi lopulta myös itärajan kuntiin kaavailtu, niin kutsutun Norjan mallin mukainen opintolainojen hyvityskokeilu.
Norjassa opintonsa päättävät voivat saada vuosittain jopa kymmenen prosentin hyvityksen opintolainaansa, jos he työskentelevät maan pohjoisimmissa maakunnissa, Finnmarkissa tai Pohjois-Tromssassa.
Suomessa kokeilussa oli määrä olla mukana 25 itäisen ja pohjoisen Suomen kuntaa.
Yksi niistä on Taivalkoski, jonka vt. kunnanjohtaja Aki Räisänen kuvaili nyt kuopatun kokeilun lähtöajatusta hyväksi.
”En ole ehtinyt perehtymään aiheeseen niin paljon, että osaisin kommentoida asiaa syvällisemmin. Mutta ajatus kokeilussa oli hyvä ja järkevä”, Räisänen toteaa.
”Mutta eihän tämäkään päätös edistä sitä, että tänne itäiseen Suomeen olisi helpompi tulla.”
Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen piti hyllytetyn kokeilun perusajatusta niin ikään hyvänä.
”Hyvä lisä se olisi ollut. Kaikkea pitäisi kokeilla. Onhan meilläkin ollut jo aikoinaan tämä Kainuun maakuntahallintokokeilu. Mutta eipä näistä aina tiedä, miten nämä menevät maaliin.”
Tolonen uskoo, että työnsä vuoden alussa aloittavat hyvinvointialueet tarvitsevat lisää valtion rahaa.
”Se auttaisi varmasti palveluiden toteuttamisessa maan eri osissa.”
Suomussalmen kunnanjohtaja Erno Heikkinen kommentoi MT:lle syyskuussa (MT 28.9.), että osaavan työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat yhä useamman yrityksen olemassaoloa ja kasvua. Silloin näytti vielä, että opintolainojen hyvityskokeilu etenee.
”On mahdotonta nimetä yhtä ammattiryhmää tai toimialaa, koska osaajista on pulaa likimain kaikissa rekrytoivissa suomussalmelaisissa yrityksissä. Jos edellytetään tiettyä koulutusta tai varsinkin tiettyä korkeakoulututkintoa, voi rekrytointi nykyisellään olla hyvin vaikeaa”, kunnanjohtaja totesi.
Heikkinen arvioi tuolloin, että opintolainojen alueellinen hyvitys voisi tuoda helpotusta seudun kuntien työvoimapulaan.
Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen totesi syyskuussa (MT 28.9.), että osaajapula on laajentunut maaseutukaupungissa yhä useammille aloille.
”Kokeilu on erittäin tarpeellinen, koska Kuusamossa avautuu seuraavan kolmen vuoden aikana tuhat työpaikkaa. Tarvitsemme ehdottomasti reipasta muuttovoittoa, jotta työpaikat saataisiin täytettyä. Kokeilu on otettu ilolla ja innolla vastaan”, Manninen kertoi tuolloin.
Itä- ja Pohjois-Suomen opintolainojen hyvityskokeilua hallituspuolueista voimakkaimmin ajoi keskusta. Vihreät suhtautui siihen nihkeimmin.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on korostanut, että Suomeen pitäisi perustaa jatkossa erikoistalousalueita, jotka huomioisivat alueiden erilaisuuden.
”Suomen menestys ei ole nollasummapeliä. Se, että joku alue saa eritystalousaluestatuksen, ei ole muualta pois. Se kasvattaa yhteistä kansallista kakkuamme ja verotulojamme”, Saarikko toteaa Suomenmaassa.
Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntajohtajat torjuivat Saarikon avauksen.
Itä- ja Pohjois-Suomen 25 kuntaa kattavaa kokeilualuetta perusteltiin selvärajaisena ja yhtenäisenä alueena.
Alueella on pulaa osaavasta työvoimasta eikä siellä ole yliopistoa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus alueen väestöstä on alhainen ja väestö vähenee sekä ikääntyy. Seutu on maantieteellisesti heikosti saavutettavissa.
Toisaalta kokeilualueelta löytyy riittävä työpaikkapotentiaali.
Edellytyksenä hyvityksen saamiselle olisi ollut, että valmistuneen kotikunta on alueella vähintään vuoden ajan ennen kunkin hyvityserän hakemista. Hyvitykseen sisältyisi myös ehto, että 12 kuukaudesta vähintään puolet olisi tehtävä töitä tai toimittava yrittäjänä.
Ensimmäisellä, esimerkiksi vuoden mittaisella ansaintajaksolla alueellinen opintolainahyvitys olisi ollut suurempi, 3 600 euroa. Sen jälkeen ansaintajaksoittain hyvitys olisi 2 600 euroa.
Kokeilu oli tarkoitus toteuttaa vuosina 2023–2026.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
