Byrokratian pullataikinan paisumiselle piste
Harvoin olen ollut yhtä mielenkiintoisella juttukeikalla kuin valtio-opin professori Matti Wibergin pamfletin ”Julkea sektori – Näin byrokratia vaalii omia etujaan” julkistamistilaisuudessa.
Ensinnäkin opiskelin Turun yliopistossa 1980-luvun alussa yhtä aikaa Wibergin kanssa.
Toiseksi olen kaiken byrokratian ja turhan hallinnon suuri vastustaja niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Lain ja järjestyksen kannalla olen.
Elinkeinoelämän valtuuskunta on tarttunut yhteiskuntamme oleelliseen ongelmaan: turhaan byrokratiaan, jota on kevennettävä ja nopeasti, niin valtionhallinnossa kuin kuntasektorilla.
Henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja kuntaliitoksissa on aivan järjetön. Turhaa hallintohenkilöstöä syntyy monikuntaliitoksissa. Eri sektoreiden johtajille on taattava sama palkka, oli järkevää ja tuottavaa työtä vai ei.
Sote-uudistuksessa henkilöstöllä ei ole viiden vuoden irtisanomissuojaa, koska kyse on liikkeenluovutuksesta.
Kun sote-uudistus toteutuu, uskon, että hallintohenkilöstö vähenee. Hoitohenkilöstöä ei voida vähentää, mutta hallintoa voidaan keventää, kun terveydenhuollon tietojärjestelmät saadaan yhteensopiviksi ”puhumaan” keskenään.
Vain piru tietää tällä hetkellä, mitä sote-uudistus merkitsee tavalliselle ihmiselle käytännössä, kun se toteutuu vuoden 2017 alussa. Tämän osuvan ilmaisun sanoi Ruben Stiller.
Ei edes sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehillä eikä parlamentaarisen työryhmän jäsenillä ole esittää uudistuksesta mitään konkretiaa, jota kansa kaipaa etenkin lähipalveluista.
Sote-uudistus jos jokin on osoitus, kuinka paljon kuntien viranhaltijoilta ja luottamushenkilöiltä on mennyt aikaa turhaan neuvotteluissa, jotka eivät johtaneet mihinkään Paras-hankkeen aikana.
Brysseliin paenneen kuntaministeri Henna Virkkusen yltiöpäiset ”karttaharjoitukset” ovat esimerkki, miten konsultit ovat rahastaneet kuntia selvityksillä, jotka todennäköisesti eivät johda mihinkään isoon kuntaliitosaaltoon. Näin arvioi arvostamani kuntajakoselvittäjä Arto Koski Kuntamarkkinoilla.
Sote-uudistuksen toteuduttua kuntien rooli muuttuu oleellisesti. Ensin olisi pitänyt saada sote aikaan. Vasta sitten olisi ollut kuntaliitosten miettimisen paikka.
Kansanedustaja Maria Guzenina totesikin, että tietyissä asioissa valistunut itsevaltias on parempi kuin parlamentaariset työryhmät. Olen samaa mieltä.
Kansanedustajista puolet pois oli yksi Helsingin Sanomien toukokuussa avautuneen Kansankäräjät-palvelun ehdotuksista maamme parantamiseksi.
Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, joilla on 184 avustajaa. Eduskunnan henkilöstömäärä on 420, minkä lisäksi ryhmäkanslioissa työskentelee 60 henkilöä.
Henkilökuntamäärän perusteella kansanedustajaa palvellaan paremmin kuin hoitolaitoksessa olevaa vanhusta!
Kuntien pitäisi karsia lukuisia tehtäviä säästöjen aikaansaamiseksi, mutta virkamiehiltä ei ole ideoita irronnut.
Tosiasia on, että sosiaali- ja terveydenhuolto ja sivistystoimi vievät leijonan osan kuntabudjetista eikä näillä sektoreilla ole paljon karsittavaa.
Kuntien kannattaa yksityistää sellaisia tehtäviä, missä se on mahdollista. Paras esimerkki on tekninen toimi. Urakoitsija tekee saman työn tehokkaammin eli edullisemmin kuin kunnan työntekijä. Muitakin kohteita löytyy, jos on halua.
Kolmas sektori eli yhdistykset voisivat hoitaa vapaa-ajan, liikunta- ja kulttuuritoimen tehtäviä. En tiedä, mihin tarvitaan alan viranhaltijoiden laatimia tilastoja, joita he tekevät virka-aikana.
Varmasti puututaan subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen. Se muuttuu puolipäiväiseksi, jos molemmat vanhemmat ovat työttömiä.
En ymmärrä, että kunnat säästävät omaishoidon tuesta. Omaishoidon tukea nostamalla, saattamalla se verottomaksi, tukemalla omaishoitajia ja luomalla yhteiset kriteerit saadaan miljardisäästöt ja usean huonokuntoisen vanhuksen elämä ihmisarvoisemmaksi omassa kodissaan.
Sosiaaliministeri Susanna Huovinen lupasi sote-uudistuksen yhden painopistealueen olevan vanhusten kotipalveluiden lisäämisen, mikä on oikea suunta. Kumpa tämä toteutuisi!
Wiberg totesikin, että virkamiesten pitäisi olla ratkaisu-, ei ongelmakeskeisiä niin kuin nyt. Kuntiin tarvittaisiin innovaattoreita keksimään uusia hyviä käytäntöjä. Ilmoittaudun tehtävään eivätkä ideat lopu nyt jo esitettyihin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
