Saksasta mallia euroalueentyömarkkinoiden uudistuksiin
Saksassa puolitettiin työttömyys reilussa vuosikymmenessä muun muassa pitkäaikaisella palkkamaltilla ja vaikeuttamalla työstä kieltäytymistä. Jussi Nukari / LEHTIKUVA Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Talouden rapakunto pakotti Saksan suurremonttiin.
”Vuosituhannen alussa Saksaa kuvattiin Euroopan sairaaksi mieheksi, missä talouskasvu oli heikkoa ja työttömyys ja pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyivät”, kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen Akavasta kertoi palkansaajajärjestöjen EU-akatemiassa Brysselissä viime viikolla.
Työmarkkinoiden uudistamisen tärkeimpiä tavoitteita oli pienipalkkaisten, vähän kou-
lutettujen ja muutoin syrjäytymisvaarassa olleiden työllistäminen.
Saksassa purettiin tuolloin muun muassa vuokratyön käytön rajoituksia, tarjottiin starttirahaa työttömille yrittäjille, lyhennettiin työttömyysturvaa, vaikeutettiin työstä kieltäytymistä sekä nostettiin eläkeikää.
Menestystä vauhditettiin myös pitkäaikaisella palkkamaltilla sekä panostuksilla työn laatuun ja tuottavuuteen.
”Saksa teki itsestään vientikoneen”, Penttinen luonnehti.
Tulokset ovat vaikuttavia: työttömyys on puolittunut nykyiseen runsaaseen viiteen ja
työllisyysaste noussut 71 prosenttiin. Samalla julkisesta taloudesta on kasvanut erittäin vahva.
Kaikki ei kuitenkaan ole sujunut ongelmitta. Saksaan on vuosien myötä syntynyt laaja työtätekevä köyhälistö. Joka neljäs työntekijä on pienipalkkainen, ja heistä jopa puolet elää köyhyydessä.
Penttisen mukaan kivuliaat mutta myöhemmin tuloksia tuoneet uudistukset eivät järkyttäneet Saksan yhteiskuntarauhaa.
”Kaikki ymmärsivät tuolloin, että jotain oli pakko tehdä. Kukaan ei haikaile tänä päivänä enää paluuta entiseen.”
Saksassa palkkamaltti toi kilpailukykyä, mutta se osaltaan johti euro-Euroopan nykyongelmiin. Ylijäämä johdettiin pankkien kautta Etelä-Euroopan maihin, missä rahoilla ylläpidettiin talouskuplaa.
Nyt Saksassa myös valtio tukee koviakin korotusvaatimuksia palkkoihin. Penttinen ei usko korotusten romuttavan nykymallia.
”Saksassa on runsaasti rahaa ja palkanmaksukykyä. Esimerkiksi Volkswagenin voitot ovat todella merkittäviä.”
Penttisen mielestä Saksa käy kokonaisuutena esimerkiksi siitä, että uudistukset ja rakennemuutokset kannattavat. Tämä käy ilmi, kun maan kehitystä verrataan esimerkiksi Ranskaan.
Saksa ja Ranska mursivat talous- ja rahaliiton vakaus- ja kasvusopimuksen säännöt vuosikymmen sitten mutta eri syistä. Ranska halusi välttää uudistukset, kun Saksa taas halusi tilaa laajamittaiseen uudistuspolitiikan käynnistämiseen.
”Seuraukset näkyvät: Ranska on heikossa tilanteessa sekä poliittisesti että taloudellisesti”, Penttinen totesi.
Ensi vuonna euroalueeseen liittyvää Latviaa on julkisuudessa pidetty säästöpolitiikan mallimaana, mutta Penttistä tämä ei täysin vakuuta.
Hänen mielestään Etelä-Euroopan on vaikea ottaa suoraan mallia Latviasta, koska maan taloutta on osaltaan vauhdittanut vientikauppa hyvän taloustilanteen Saksaan, Pohjoismaihin ja Venäjälle.
Lisäksi Latvian varaventtiilinä on toiminut voimakas siirtolaisuus. Maan väkiluku on muutamassa vuodessa alentunut noin 200 000 hengellä.
”Eteläisestä Euroopasta vastaava muutto merkitsisi sen luokan kansanvaellusta, joka ei olisi mahdollinen.”
Penttinen arvioi, ettei EU-maissa ole mitään puhdasveristä säästökuuripolitiikkaa, koska julkinen velkaantuminen on kasvanut voimakkaasti.
”Kyllä vai ei säästökuureille -pohdinnan sijasta todellinen kysymys on pikemminkin säästöjen ajoitus ja kohdennus.”
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
