MTK Varsinais-Suomi kritisoi ympäristörahojen loppumista

MTK Varsinais-Suomen syyskokous täytti yksimielisesti johtokuntansa ja MTK:n valtuuskunnan paikat, mutta innostui äänestämään maataloustuottajien säätiön jäsenestä lauantaina Somerolla. Valituksi tuli Kalle Vähä-Piikkiö. Kuva: Veikko Niittymaa

Ympäristökorvauksen rahojen loppuminen kesken kauden on karhunpalvelus asialle. Maskulainen Pekka Leskinen laskee, että luvatusta tuesta jää jäljelle kolmasosa, jos lisää rahaa ei löydy. Talous on muutenkin tiukalla eikä tällaisia yllätyksiä tarvita.

Ympäristökorvauksen leikkaaminen suututti MTK Varsinais-Suomen syyskokoukseen Somerolle lauantaina kokoontuneita 131 tuottajaa.

Leskisen mukaan tämä vuosi tiloilla pärjätään vielä joten kuten vanhan sadon turvin, mutta kaksi seuraavaa vuotta ovat pahoja.

Ärtymys paistaa myös kokouksen kannanotosta: "Ympäristökorvauksella on katettu ympäristönsuojelutoimista tiloille aiheutuneita kustannuksia. Tämä työ on nyt uhattuna valtion yksipuolisesti muuttaessa jo tehtyjen sopimusten ehtoja ja rahoitusta, vaatimusten säilyessä ennallaan. Tällainen ei kuulu oikeusvaltion toimintaan."

"Maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä erittäin haastavassa tilanteessa. Ympäristökorvauksen rahoituksen leikkauksella heikennetään entisestään elinkeinon tilannetta ja pahimmillaan mitätöidään jo tehty ympäristönsuojelutyö."

Pekka Nieminen Turusta muistutti, että valtio ei ole tähänkään asti pitänyt lupauksiaan ja sopimuksiaan viljelijöiden kanssa. Nyt näin käy ympäristökorvauksessa. Jatkajia ei tällä menolla löydy tiloille.

Niemisen mukaan markkinoilta pitäisi saada enemmän ja vientiin tulee satsata. Maaseudun Tulevaisuus ei saisi toitottaa, että viljan hinta laskee, sillä ostajat toteuttavat sen heti. "MTK:n on valvottava lehteä, ettei tällaista tehdä."

Somerolaisen munantuottajan Jaakko Salon mielestä tukiriippuvuutta tulisi vähentää ja kysyi MTK:n kantaa siihen.

Salo ehdotti laskemaan tuotantosuunnittain, mikä on bruttotuotto ja paljonko siitä on tukea. "Joissain tuotantosuunnissa tuki voi kattaa 60–80 prosenttia tuloista, kun munatiloilla jäädään 10 prosenttiin."

Maatalousjohtaja Johan Åberg MTK:sta oli samaa mieltä, että tukiriippuvuutta tulee vähentää, mutta ilman tukia maatilat eivät voi toimia. "Entistä enemmän tuista riippuvia tuotantosuuntia ei pidä jatkossa luoda."

Juha Raininko Liedosta harmitteli maatalouden kriisipakettia ja sen aiheuttamaa imagohaittaa. "Meille sanotaan, että saitte jo, mutta mitään ei kuitenkaan tullut. Pakettia ei olisi pitänyt tehdä tai jos tehtiin, rahat olisi pitänyt kanavoida tiloille, jotka ovat kärsineet eniten."

Rainingon mukaan MTK:sta tulee mieleen maidontuottajien keskusliitto. Toivottavasti ei näin ole. Maaseudun Tulevaisuuskin toi esille muista maakunnista tiloja, missä ministeri kävi. Miksi käytiin vain alueilla, missä kato ei ollut edes suuri.

"Liiton johtokunnan on tuotava varsinaissuomalaisen tuottajan tilanne esille. Kriisitukea tulee jakaa kaikille kasveille ja sinne, missä oli oikeasti kuivuutta", Raininko penää.

Hannele Mäkitalo Koskelta kiitti MTK:ta yhdistyksille myönnetystä koululaisten kuljetusavustuksesta. "Koululaisia on saatu tutustumaan maatiloihin ja ruuan tuotantoon. Toivottavasti tämä jatkuu."

Maatalouskaupan siirtyminen ulkomaalaisten omistukseen arvelutti Jaakko Saloa. "Maataloudelta vaaditaan kustannussäästöjä, mutta miten sen teet, jos 80 prosenttia maatalouskaupasta on ruotsalaisten ja tanskalaisten, Lantmännenin ja Danish Agron käsissä, eikä tuotantopanosten hintaan voida vaikuttaa."

"Maatalous on jätetty renkipojan asemaan. Ja HK menee seuraavaksi ja päästää ruotsalaiset ja tanskalaiset huseeraamaan lihamarkkinoilla. Toimitusjohtaja odottaa vain erorahoja eikä tee mitään", Salo varoitti.

Ari-Pekka Kirjonen patisti tuottajia mukaan Turku-salissa sunnuntaina pidettävään karjankasvatusta vastustavaan tilaisuuteen. Samaa selvitystä esiteltiin jo Pohjanmaalla. Tavoitteena on lopettaa kokonaan eläintuotanto.