Hoitoala yhdistyy luontoon – ammattien miksaus luo työtä yhä enemmän myös maalle

Salpauksen oppilaat ovat treenanneet myyntityötä pyörittämällä muun muassa lettukahvilaa koulun avoimien ovien päivässä. Kuva: Jarno Räsänen

Tiimiyrittäjyys ja ammattien yhdistäminen ovat tämän hetken selkeä suuntaus koulutuksessa ja työmarkkinoilla.

Salpauksen luonto-ohjaajalinjan lehtori ja valmentaja Jarno Räsänen arvioi, että ammattien miksauksen kautta alkaa syntyä lisää hyviä työllistymismahdollisuuksia.

"Esimerkiksi hoiva-alan ihmisiä, kuten lähihoitajia, opiskelee yhä enemmän luonto-ohjaajiksi."

Räsäsen mukaan luontopalvelut ovat Suomen markkinoilla pitkälti pienten yrittäjien toimintaa, joten verkostoitumista ja yhteistyötä tarvitaan –myös tiimiyrittäjyys yleistyy.

Koulutuskeskus Salpauksessa Asikkalassa luonto-ohjaajaksi opiskelevat heittäytyvät yrittäjiksi heti alkuhetkistä lähtien.

Räsäsen mukaan lähtökohtana on, että opiskelijat ensin miettivät, mitä he osaavat ja haluavat tehdä, ja sitten toteuttavat ideansa oppilaitoksen osuuskunnan avulla.

"Opiskelijat tarjoavat asiakastilaisuuksia, vaikkapa melontaretkiä ja ruokapalveluja täällä. Kun he syöttävät ja vievät ihmisiä luontoon, he samalla tienaavat rahaa", Räsänen kertoo.

Osuuskunnan provisio ansioista on kymmenen prosenttia, mikä menee systeemin ylläpitoon.

Räsäsen mukaan Salpauksen linjalla ei lähdetä vääntämään heti liiketoimintasuunnitelmaa, vaan ideat kehittyvät tekemällä. Arvonlisäverot ja muut kiemurat opitaan, kun tulee asiakkaiden laskuttamisen aika.

"Menetelmä on ollut mullistava. Nuorten halu ryhtyä yrittäjiksi on näinä parina vuotena varmasti kymmenkertaistunut", Räsänen sanoo.

Luonto-ohjaajan perustutkintoon on Salpauksessa tarjolla yhteishaussa 15–20 aloituspaikkaa. Räsänen kertoo, että opiskelijoiden ikähaitari kantaa peruskoulun juuri päättäneistä aina viisikymppisiin.

Lue myös:

Naisopiskelijoita houkutellaan uudella hoivamaatalouskoulutuksella

Pöllikuski oppii jo koulussa minuuttiaikatauluihin