Lapua on päättänyt pysyä itsenäisenä
Lapuan kaupunginjohtajan Paavo Latva-Raskun mielestä kuntauudistus keskittyy liiaksi rakenteiden muuttamiseen, eikä ratkaise palveluiden ongelmia. Juha Harju Kuva: Viestilehtien arkistoLAPUA (MT)
Lapua aikoo säilyä itsenäisenä. Siitä on päätetty monta kertaa.
”Laskin kerran, että itsenäisyys on ollut kaupunginvaltuustossa ja hallituksessa vuoden 2005 jälkeen esillä seitsemän kertaa. Jokaisella kerralla päätös itsenäisenä jatkamisen puolesta on ollut yksimielinen”, kaupunginjohtaja Paavo Latva-Rasku sanoo.
Hallituksen kuntauudistuksessa Lapua on kuitenkin piirretty yhteen maakuntakeskus Seinäjoen kanssa. Sitä ei Lapualla hyväksytä.
”Lapua on kuntauudistuksen tavoittelema vahva peruskunta. Taloutemme on tasapainossa ja olemme täyden palvelun kunta. Menettäisimme kaiken, mitä olemme vuosien ajan rakentaneet, mutta emme saisi mitään”, Latva-Rasku sanoo.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Panu Lahdensuo (kok.) on samaa mieltä.
”En näe liittymisestä Seinäjokeen mitään etua Lapualaisille. Palvelut huononisivat ja kallistuisivat.”
Lapualla on perustettu työryhmä vastaamaan hallituksen kysymyksiin, mutta Latva-Raskun mielestä kunnan poliitikkojen tehtävä on viedä järjen viesti Helsinkiin.
Tehtävä on haastava, sillä Lapuan oma tahto on nyt päinvastainen, kuin hallituksen ja eduskunnan enemmistön.
”Maakunnissa ollaan täysin eri mieltä kuin puoluejohdossa. Työryhmän perustelut eivät Lapuan kohdalla päde. Selvityksessä esimerkiksi keskustaa pidetään hajanaisena ja ennuste väestön kehittymisestä on liian hidas”, Lahdensuo sanoo.
Hallituspuolueista ainakin kookoomuslaisten kanta on, että säilytään itsenäisenä. Jos liitoksia haetaan, katsotaan Kauhavan suuntaan, kertoo torstain Pohjalainen.
Lahdensuon mielestä esityksen tiedot perustuvat tilastotietoihin, jotka laahaavat vuosia todellisuutta perässä. Lapualaisiin ei olla valmisteluvaiheessa oltu yhteydessä.
”Tietoja on vastineessa tarkoitus oikoa. Taajama on tiivis, väkiluku on kasvussa ja palveluiden taso on tunnustettu. Ei tarvitse uhota, sillä järkisyyt itsenäisyyden säilyttämiselle ovat vahvat”, Lahdensuo sanoo.
Lapualla ei uskota, että Seinäjokeen liittymisen jälkeen kaupunkia kiinnostaisi kehittää Lapuan elinkeinoelämää.
Kaupunkien keskustat eivät ole kasvaneet toisiinsa kiinni. Niiden välillä on 26 kilometriä maaseutua. Kermaa kuoriva kehyskuntakaan Lapua ei suostu olemaan.
Noin 20 prosenttia lapualaisista käy Seinäjoella töissä. Osa syy on siinä, että valtion palveluja on siirretty Seinäjoelle. Latva-Raskun arvion mukaan jopa 500 työpaikkaa on siirtynyt.
Työpaikkojen omavaraisuus Lapualla on 80,1 prosenttia. Ideaparkin rakentaminen alkanee keväällä.
”Jos päätösvalta olisi Seinäjoella, olisimmeko saaneet Ideaparkin tänne. Se tuo 500 työpaikkaa”, Latva-Rasku sanoo.
Hänen mielestään kuntaesitys keskittyy rakenteen uudistamiseen, ei kuntien palvelujen. Mittakaavan suurentaminen uudistaa palveluja vain niistä tinkimällä.
”Suurissa yksiköissä on helpompi tehdä ikäviä päätöksiä. Pienessä kunnassa päättäjä on niin lähellä asukasta, että tuntee jokaisesta vastuuta”, hän tuumaa.
Maaseutukylien selviytymistä Seinäjoella tutkinut Antti Saartenoja ei myöskään näe järkisyitä, joiden perusteella Lapua liitettäisiin Seinäjokeen.
”Liitosta perustellaan Seinäjoen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden lisääntymisellä. Suurempi saa enemmän näkyvyyttä ja pärjää kilpailussa.”
Myöskään talous- tai palveluperustetta liitokselle ei ole. Lapuan asukkaiden tulot ovat maan keskiarvoa pienemmät, mutta palvelut tuotetaan kohtalaisen edullisesti. Talouden ylijäämä on 1 146 euroa asukasta kohden. Veroäyri on 19,5.
”Meillä palveluiden tuotanto on sopeutettu tuloihin. Tuotamme palvelut edullisemmilla palkkakustannuksilla kuin Suomessa keskimäärin. Näillä rahoilla on pärjätty”, Latva-Rasku sanoo.
AIMO VAINIO
Lapua on kuntauudistuksen tavoittelema vahva peruskunta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
