Pisa
päivän punkti
Kansainvälinen Pisa-tutkimus on opettavaista luettavaa. Maailman paras koulu ei olekaan enää paras. Suomen koululaiset eivät osaa enää laskea eikä lukea yhtä hyvin kuin ennen.
Kaukoitä on ajanut meiltä karkuun. Euroopassa Viron, Hollannin ja Sveitsin lapset osaavat matematiikkaa paremmin kuin suomalaiset. Maailman ykkösmaaksi mainostettu Suomi on alkanut jäädä kelkasta.
Kieltämättä tulosten huononeminen on huolestuttavaa. Suhteessa kaikkiin muihin selviämme silti siedettävästi. Matematiikassa Suomi oli kuudestoista, lukutaidossa kuudessa, luonnontieteissä viides.
Lohdutuksen sanan lausuu ruotsalainen kansanedustaja Maria Wetterstrand. Wetterstrand on vihreä ja toimi aikoinaan jopa puolueensa johtajana eli ”äänitorvena”.
Wetterstrand kirjoitti Hufvudstadsbladetissa, että kokonaisarviossa Suomi on edelleen Euroopan paras. Ihan hirveästi ei kuulemma tarvitse Suomea sittenkään sääliä. Ruotsi se vasta heikosti pärjäsi.
Suomalaisia tietenkin hivelee se, että voitamme Ruotsin. Ihan liikaa tästä ei kuitenkaan kannata innostua.
Me pärjäämme hyvin, mutta emme pelaa enää ykköslohkossa. Sekö riittää, että voittaa B-sarjan?
Syitä pudotukseen on alettu etsiä. On sanottu, että Suomen kouluissa on liian vähän tekniikkaa käytössä. Vanhanaikaisen koneet heikentävät oppimista.
Siis alakoululaisille pitäisi saada lisää tietokoneita. Niillä kun pääsee surffaamaan ja googlettamaan, niin johan oppii.
Selitys on huono. Maalaisjärki sanoo, että oppimisessa koneet voivat olla yhtä hyvin haitaksi kuin hyödyksi.
Oppimisessa ei ole oikotietä. Kertotaulu pitää vain oppia ulkoa eikä katsoa tulosta taskulaskimesta.
Laskemaan oppii laskemalla, lukemaan lukemalla, kirjoittamaan kirjoittamalla. Vasta kun nämä taidot ovat hallinnassa, alkaa tietokoneestakin olla hyötyä.
Hyvä opetus ei riipu teknisistä työkaluista vaan motivaatiosta. Ihminen oppii yllättävän vaikeita asioita, jos tuntee että se on mielekästä.
Einsteinilla ei ollut tietokonetta. Liitutaulu, lukukirja, kynä ja paperinen vihko riittivät.
Se mistä hyvä opetusjärjestelmä riippuu, on politiikka. Koulutusta joko pidetään tärkeänä tai sitten ei.
Pisa-tutkimus pakottaa kysymään, mitä todella tapahtuu, jos koulusta ei pidetä huolta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
