Suomalaisten tutkijoiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa on löydetty koronaviruksen vakavalle muodolle altistavia geenialueita

"Rokotusten etenemisestä huolimatta tulemme vielä pitkään elämään tämän sairauden kanssa ja uusia lääkkeitä tarvitaan", sanoo Mari Niemi Helsingin yliopistosta. Kuva: Sanne Katainen

Helsingin yliopiston tutkijoiden aloitteesta käynnistetyn kansainvälisen tutkimusprojektin tulokset ovat paljastaneet 13 koronavirusinfektiolle tai covid-19-taudin vakavalle muodolle altistavaa geenialuetta, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksessa pystyttiin vahvistamaan myös tupakoinnin ja ylipainon merkitys koronan riskitekijöinä. Tupakointi suurensi tutkimuksen mukaan erityisesti sairaalahoitoon joutumisen riskiä.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature-tiedelehdessä. Julkaisussa on mukana yli 3 300 tutkijaa 61:stä eri tutkimushankkeesta ja 25:stä eri maasta.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat lähes 50 000 koronavirusinfektion saaneen potilaan ja noin kahden miljoonan kontrollihenkilön DNA-näytteiden vertailuihin. Potilaista lähes 14 000 on joutunut sairaalahoitoon. Suomesta tutkimuksessa on mukana 810 koronavirusinfektioon sairastunutta henkilöä.

Maailmanlaajuista tutkimusyhteistyötä koordinoivat Helsingin yliopisto ja Broad Institute.

Tutkittavien moninainen etninen tausta osoittautui geenilöydösten kannalta olennaiseksi tekijäksi. Kaksi nyt tunnistetuista 13 geneettisestä riskitekijästä löydettiin aasialaista alkuperää edustavien aineistojen perusteella. Yksi tunnetuista geeneistä on keuhkosyövän riskigeeni. Myös autoimmuunisairauksiin yhdistetyn geenin ajatellaan vaikuttavan sairauden myöhemmässä vaiheessa keuhkoja vaurioittavan tulehdustilan kehittymiseen.

"Useat tunnistamistamme vakavan covid-19-taudin riskigeeneistä ovat lääkekehityksen kannalta mielenkiintoisia kohteita ja niihin kohdistuvat hoidot voisivat osaltaan parantaa vaikeaa covid-19-tautia sairastavien potilaiden hoitoa. Rokotusten etenemisestä huolimatta tulemme vielä pitkään elämään tämän sairauden kanssa ja uusia lääkkeitä tarvitaan", sanoo yksi hankkeen päätutkijoista, Mari Niemi Helsingin yliopistosta, tiedotteessa.

Parhaillaan hankkeessa kerätään tietoa pitkittyneeseen koronaan eli niin sanottuun long covidiin sairastuneista potilaista. Tavoitteena on selvittää, löytyykö myös sen taustalta geneettisiä riskitekijöitä.

"Tähän saakka näin laajamittainen geneettinen tutkimus on kohdistunut lähinnä yleisiin kroonisiin sairauksiin ja syöpiin. Infektiosairauksien osalta geenitutkimuksessa on selvästikin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia", sanoo Suomen molekyylilääketieteen instituutissa työskentelevä tutkija Andrea Ganna tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan tutkimuksen toteuttamiseksi kerättiin ja yhdistettiin eri kansallisuuksia edustavia tutkimusaineistoja biopankkihankkeista, sairaaloista, tutkimuslaitoksista ja kaupallisia geenitestejä tarjoavista yrityksistä.