MTK: Ilmastosopimuksen pitää huomioida luonnon kiertokulku

Imastoneuvotteluissa metsäpinta-alan vähenemisen katsotaam lisäävän päästöjä. Suomen mielestä pitäisi laskea metsien kokonaiskasvua eikä pinta-alaa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

MTK kannattaa kasvihuonepäästöjen painamista mahdollisimman alas. Päästöjen laskennassa täytyy kuitenkin huomioida luonnon kiertokulku.

”Pitää nähdä koko metsän kiertokulku, eikä laskea vain yksittäisen puun päästöjä. Sama pätee ruuantuotantoon. Lehmä tuottaa metaania, mutta sen hiili sitoutuu jälleen nurmeen”, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola selittää.

Jos päästöjä vähennetään nykyisillä laskentamalleilla, se tarkoittaa Pietolan mielestä ruuan tuotannon alasajoa.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti sunnuntaina raportin, jonka mukaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä olisi luovuttava vuosisadan loppuun mennessä.

Jos ilmaston lämpenemistä ei hillitä, se aiheuttaa tutkijoiden mukaan vakavia ongelmia ruuan tuotannossa. Kuivuus, rankkasateet ja tuhohyönteiset lisääntyvät. Pohjois-Euroopassa ilmaston lämpenemisen on arvioitu kasvattavan satotasoa. Riskit kuitenkin lisääntyvät.

”Taudit, tuholaiset ja tulvat sekä keskikesän kuivuus”, Siinä ne haasteet ovat”, Pietola arvioi.

Maanantaina pidetyssä ilmatieteen laitoksen seminaarissa maanviljelijä Tuomas Mattila nosti esimerkiksi tämän syksyn runsaat sateet jotka heikensivät viljasadon laatua.

”Leipävilja muuttui rehuviljaksi. Se tarkoitti monella tilalla kymppitonnien tappiota.”

Suomi laahaa muita Pohjoismaita jäljessä uusiutuvan energian käyttöönotossa.

Vähähiilisiin energianlähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan, sijoittaminen on ollut hidasta, arvioi ympäristöliiketoimintaan keskittyneen Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen. Hänen mukaansa Suomi on muita Pohjoismaita noin kymmenen vuotta jäljessä.

”Globaalisti fossiiliset polttoaineet saavat yhä suuria tukia esimerkiksi julkisen sektorin investointipäätöksissä”, Korhonen sanoo.

YK:n alaisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä olisi luovuttava kokonaan vuoteen 2100 mennessä, jos ilmaston lämpeneminen halutaan pitää kriittisenä pidetyssä kahdessa asteessa.

Suomi on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin yhteiskunnan vuoteen 2050 mennessä. Myös EU on linjannut vähentävänsä kasvihuonepäästöjä jäsenmaidensa kanssa. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä pitää pudottaa 40 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Seuraavan kerran kansainvälistä ilmastosopimusta yritetään saada aikaan ensi vuoden lopulla Pariisissa.

Sopimuksen onnistuminen edellyttää, että myös kehittyvät maat lähtevät siihen mukaan. Kiina tuottaa 28 prosenttia maailman päästöistä, Yhdysvallat 16 prosenttia. EU:n osuus on enää 11 prosenttia. Intia tuottaa 7 prosenttia maailman päästöistä.

Seminaarissa puhunut USA:n Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck ei uskaltanut arvioida, sitoutuuko Yhdysvallat mihinkään päästötavoitteeseen.

”Bisneksen logiikka on kuitenkin jo kääntynyt päästöjen vähentämiseen suuntaan. Tilanne muuttuu markkinoiden kautta.”

Suurlähettilään mukaan esimerkiksi USA:n laivasto siirtyy käyttämään biodieseliä, joka on jo halvempaa kuin perinteinen polttoaine.

NIKLAS HOLMBERG

Avaa artikkelin PDF