Turpeen nosto vähentäisi kasvihuonekaasuja
Vapon Isosuolla Punkalaitumella päästiin torstaina jo turpeen noston makuun. Niilo Lintunen kääntää ja Juha Laurila karheaa. kari salonen Kuva: Viestilehtien arkistoTurpeen käyttö voidaan viisinkertaistaa Suomessa ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään, sanoo teollisuusjohtajana pitkään toiminut Nisclusterin neuvonantaja Antti Kivimaa.
Hänen mukaansa turpeen käytön lisääminen olisi loistava kansallinen mahdollisuus, jolla saataisiin 30 000 uutta työpaikkaa maahan, päästäisiin eroon Venäjän energiasta ja samalla parannettaisiin ympäristöä.
Ruukki Groupissa, puuteollisuudessa ja VTT:llä johtajana toimineen Kivimaan teesit kuulostavat uskomattomilta, mutta nykyisin eläkkeellä oleva ja useiden yhtiöiden hallituksissa toimiva Kivimaa uskoo laskelmiinsa vankkumatta.
”Tärkeintä on pari–kolme vuotta sitten saatu tieto siitä, että tietyt jo ojitetut turvemaat eivät sido hiilidioksidia vaan toimivat kasvihuonekaasujen päästölähteinä. Kun niistä kaivetaan turve energiaksi ja metsitetään pohjat, päästöt vähenevät.”
Kivimaa markkinoi sanomaansa ”turpeen ja puun liittona”.
”Parhaimmillaan meillä on 25 vuoden päästä yli 500 000 hehtaaria uutta metsää, joka sitoo hiiltä sen sijaan että sama alue turvemaana päästäisi sitä. Samalla puuta saadaan lisää kasvavaa metsäteollisuutta varten.”
Kivimaa pohjautuu laskelmissaan Lappeenrannan yliopistossa ja Metsäntutkimuslaitoksessa tehtyyn tutkimukseen, jonka perusteella Suomessa on ainakin satatuhatta hehtaaria hiilipäästösoita.
Kivimaan mielestä niitä on kuitenkin roimasti enemmän, ”tutkimus oli tehty rajatulle alueelle ja varman päälle”.
Turpeelle pitäisi luoda oma sertifikaatti samoin kuin puulle. ”Se takaisi, että turvetta nostetaan puhtaasti vain ilmastoa kuormittavilta soilta.”
Kivimaa huomauttaa, että suota on Suomessa kolmasosa ison maan pinta-alasta.
”Suot pitää erottaa eri luokkiin ja käyttää vain soveltuvia, joita on kyllä tarpeeksi. Jos vain viisi prosenttia jo ojitetuista soista otettaisiin käyttöön, se riittäisi korvaamaan neljän miljardin euron verran energian tuontia vuodessa.”
Nostoalueilta tulevat vedet pystytään puhdistamaan niin tehokkaasti, että ne ovat puhtaampia kuin luonnonsuolta tulevat, Kivimaa vakuuttaa. ”Se tietysti maksaa mutta energian hintaan nähden vähän.”
Kivimaata syytetään joskus oman bisneksensä edistämisestä, koska hän on mukana kymmenen prosentin osuudella vesienpuhdistusmenetelmiä tuottavassa Saloyssa. Hänen mukaansa sillä ei ole merkitystä koko valtavan asian rinnalla, mutta se lisää tietoa turvevesien puhdistamisesta.
Turve pitäisi jalostaa Kivimaan mielestä biopolttoaineeksi eikä käyttää vain lämmön tai sähkön tuotantoon. ”Nestemäisiä polttoaineita tarvitaan varmasti vielä kymmeniä vuosia.”
Hän on hahmotellut 25 vuoden mittaista hanketta, jossa nykyiseen nähden 5–6-kertainen tuotanto vähentäisi valtiontalouden vajetta. Kotimaisen lisätyöpanoksen arvo olisi yli 1,7 miljardia euroa vuodessa.
Turve työllistäisi yli 30 000 ihmistä Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa.
25 vuoden kuluttua Suomen hiilidioksidipäästöistä on vähentynyt pysyvästi 10 miljoonaa tonnia eli saman verran kuin liikenteen nykypäästöt.
”Mitään tukea ei tarvita. Teknologia olisi kokonaan kotimaista, kestävän kehityksen mukaista ja vientiin sopivaa.”
Hän vertaa turvetta tuulivoimaan: ”Tuulimyllyille myönnetään Suomessa jopa 300 miljoonaan euroon nousevaa tukea vuodessa.”
Jouko Kyytsönen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
