Metsurin ja sahurin opinnoille on tilausta
Uwaminan metsänhoitoyhdistyksellä on oma taimisto, jonka hoidosta jäsenet vastaavat yhdessä. Metsänomistajista noin kolmannes on naisia. Kaijaleena Runsten Kuva: Viestilehtien arkisto”Jos saataisiin mukaan yksityisiä kumppaneita oppilaitosten väliseen yhteistyöhön, koulutusvienti – olkoon kehitysyhteistyötä tai ihan puhtaasti bisnespohjaista – on yksi Suomen suurimpia mahdollisuuksia”, toteaa FAO:n erikoisasiantuntija Juha Kiuru Zimbabwen pääkaupungista Hararesta.
Yli 20 vuotta Afrikassa ja Aasiassa asiantuntijana toiminut metsäkoulutuksen ammattilainen selvittää paraikaa metsäopetuksen kehittämistä Zimbabwessa, Malawissa, Sambiassa ja Etelä-Afrikassa.
FAO:n kumppanina on YK:n teollisuuden kehittämisjärjestö Unido.
Itäisen ja eteläisen Afrikan maissa annetaan korkeakoulutasoista opetusta metsä- ja puutaloudessa. Etelä-Afrikassa, jossa sijaitsee useita sellu- ja paperitehtaita, ammatillinen koulutus on pisimmällä mutta alin ammattiopetus puuttuu sieltäkin.
Esimerkiksi rakentamisen ammatteihin koulutustarjontaa on Kiurun havaintojen mukaan paremmin tarjolla.
15–17-vuotiaiden eli juuri peruskoulunsa päättäneiden on siksi vaikea löytää kotiseudultaan opiskelupaikkoja, vaikka innostusta metsätalouteen olisikin. Sama tilanne on maataloudessa.
Etenkin nuoret miehet ajautuvat roikkumaan kylillä tai lähtemään työn hakuun suurkaupunkeihin. Slummissakin töitä on vähän ja lisäksi läheisten sosiaalinen ja taloudellinen tukiverkko puuttuu. Köyhyyden kierre jatkuu.
Tansaniassa metsäopetus on maanosan huippua. Pohjoisessa toimivat Arushan metsäoppilaitos ja Moshin metsäteollisuuskoulu.
Tansanialaisia metsäopettajia on paraikaa Hämeen ammattikorkeakoululla (HAMK) Evolla, jossa he liikkuvat suomalaiskollegoidensa ja näiden oppilaiden kanssa maastossa. Yksi heille uusi asia on esimerkiksi tietotekniikan ja karttapaikannuksen käyttö.
”Meillä Suomessa on hyvin toiminut perinne mennä maastoon. Se ei toimi Afrikassa vaan opiskelu on siellä hyvin luokkapainotteista”, kuvaa metsäalan opettaja Romi Rancken.
Monivuotinen yhteistyö on hänen mukaansa kuitenkin jo muuttanut Arushan ja Moshin opettajien suhtautumista opetusmenetelmiin.
Rancken työskentelee asiantuntijana hankkeessa ja palasi vastikään parin viikon matkalta Moshista. Kasaan saatiin metsurikoulutuksen opetussuunnitelman runko.
”Innostusta on. Etenkin metsäalan yrittäjät ovat kovin iloisia, kun käytännön tarpeita kuullaan.”
Alemman asteen metsäopetuksen opetussuunnitelma odottaa ensimmäistä hyväksyntää Tansanian ammatillisen koulutuksen virastossa. Arushassa ja Moshissa voidaan toivottavasti aloittaa opetus jo ensi vuonna.
Opetuksen kartoitus oli osa Tansanian suurta metsähanketta, PFP:tä, jota Suomi tukee vuosina 2014—2017.
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
