Tehohoitoa vaativien koronapotilaiden määrä on laskenut – teho-osastojen henkilöstöpula huolestuttaa tehohoidon professoria

Tehohoidossa olevaa koronapotilasta hoidetaan Seinäjoen keskussairaalassa joulukuussa 2021.LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA .  

Tehohoidossa olevien koronaviruspotilaiden määrä laski Suomessa selvästi joulukuussa, kertoo anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Itä-Suomen yliopistosta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Vuoden vaihteen paikkeilla tehohoidossa on ollut samanaikaisesti noin 10–20 koronaviruspotilasta.

”Kyseessä ei ole ongelmallinen kuormitus. Se ei tarkoita sitä, ettei jollain hetkellä jossain voisi olla hankalaa kuormitusta. Koko maata ajatellen tilanne on varsin rauhallinen”, sanoo Reinikainen STT:lle.

Syksyllä koronaviruksen uusi epidemia-aalto lisäsi Reinikaisen mukaan merkittävästi tehohoitoa vaativien koronapotilaiden määrää. Marraskuussa lukumäärä nousi lähelle 40:tä. Edellisen kerran tehohoidossa oli ollut näin paljon koronaviruspotilaita keväällä 2022.

Influenssavirukset aiheuttavat Reinikaisen mukaan hyvin vähän tehohoidon tarvetta, eikä tämä vuosi ole ollut poikkeus. Sairaaloiden teho-osastoilla hoidetaan vuosittain lähinnä yksittäisiä influenssapotilaita. Sen sijaan bakteerikeuhkokuume on keskeinen tehohoitoa aiheuttava sairaus, Reinikainen sanoo.

"Se on yksi ihan keskeisistä tehohoidon tarvetta aiheuttavista syistä. Näitä hoitojaksoja on paljon teho-osastoilla.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalääkäri Marjaana Pitkäpaasi kertoo, että koronaviruksen syysaallon huippu on takana ja tartuntamäärät ovat kääntyneet laskuun.

”Jätevesiseurantojen perusteella voidaan sanoa, että koronavirusta esiintyy edelleen runsaasti”, Pitkäpaasi sanoo.

Suurimmalle osalle koronatauti aiheuttaa lieviä oireita. Sairaalahoitoon joutuneet ovat Pitkäpaasin mukaan olleet viime aikoina usein iäkkäitä tai ihmisiä, joilla on useita perussairauksia.

Väestössä kiertää Pitkäpaasin mukaan tällä hetkellä useita hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia. Esimerkiksi influenssaepidemia on alkanut ja RSV-epidemia on käynnistymässä.

Reinikainen kertoo, että tehohoitoa vaatineet koronaviruspotilaat ovat jakaantuneet viime syksynä ja vuoden lopulla varsin tasaisesti eri puolille Suomea. Sen takia kuormitus ei ole kasvanut vaikeaksi minkään sairaalan teho-osastolla. Ero aikaisempaan on ollut merkittävä, koska epidemian aikaisemmissa aalloissa tehohoitokuormitus jakautui usein epätasaisesti.

Reinikaisen mukaan tehohoidossa olevien koronapotilaiden takia kiireettömiä leikkauksia ei ole jouduttu viime vuoden lopulla Suomessa siirtämään. Suurempi ongelma on ollut sairaaloiden teho-osastojen – kuten muunkin terveydenhuollon – henkilöstöpula. Tehohoidossa ei ole Reinikaisen mukaan yhtään ylimääräistä reserviä.

"Tilanne on haasteellinen. Jos tulisi uusi koronaepidemian huippu tai muu tilanne, joka vaatisi tehohoitokapasiteetin merkittävää lisäämistä, kykymme vastata siihen olisi kovin heikko.”

Tehohoitoon joutuneiden taudinkuva on ollut Reinikaisen mukaan syksyllä ja vuoden lopulla pitkälti samanlainen kuin aikaisemminkin. Keskeinen oire on ollut vaikea keuhkojen toimintahäiriö, jota on hoidettu pääosin hengityskoneella.

Sen sijaan tehohoitoon tyypillisesti joutunut potilas on muuttunut. Reinikainen kertoo, että epidemian alkuvaiheessa monet tehohoitoa saaneet olivat hyväkuntoisia keski-ikäisiä, joilla ei ollut pitkäaikaissairauksia. Vuoden 2023 aikana eniten tehohoitoa saivat 70–79-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvat.

"Iäkkäissä ikäryhmissä on suurempi määrä ihmisiä, joiden vastustuskyky on alentunut jonkin pitkäaikaissairauden tai ikään liittyvän heikentyneen terveydentilan takia.”

Tämä on näkynyt myös tehohoitoa saaneiden koronapotilaiden kuolleisuudessa. Vuosina 2022–2023 kuolleisuus oli noin 30 prosenttia, kun aiempina vuosina se oli 15 prosentin paikkeilla. Tehohoitokuolleisuuden kasvu johtuu Reinikaisen mukaan siitä, että tehohoitoon joutuneet potilaat ovat olleet vanhempia kuin aikaisemmin. Myös aikaisempaa useamman potilaan puolustuskyky on ollut heikko pitkäaikaissairauksien vuoksi.

Reinikainen pitää epätodennäköisenä, että koronavirus aiheuttaisi lähiaikoina kovin suurta tehohoidon tarpeen kasvua, koska suurimmalla osalla väestöstä on jo kohtuullisen hyvä vastustuskyky virusta vastaan. Hän muistuttaa, että varmuutta asiasta ei ole, koska virus on yllättänyt monesti aiemminkin.

Ihmisille, joiden puolustuskyky on heikentynyt pitkäaikaissairauden tai lääkehoidon takia, koronatauti voi olla edelleen henkeä uhkaava, Reinikainen sanoo.