Ilmastonmuutos hillitsee kevättulvia mutta kasvattaa muita tulvia – ongelmia etenkin kaupungeissa

Kittilässä tulvi viime toukokuussa. Ilmastonmuutos lieventää lumien sulamisesta johtuvia tulvia, kun taas vesisateiden lisääntyminen kasvattaa muita tulvia. Kuva: Satu Renko

Ilmaston lämpeneminen on paikoin pienentänyt kevättulvia Suomessa.

"Osa lumesta sulaa talven aikana, joten sulamisesta aiheutuva tulva on keväällä aiempaa pienempi", hydrologi Jarkko Koskela Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) selventää.

Vuoden suurin tulva on aikaistunut joitain päiviä per vuosikymmen erityisesti maan lounaisosassa.

Suurten keskusjärvien laskujoissa eli Vuoksessa, Kokemäenjoessa ja Kymijoessa sadannan lisääntyminen voi kasvattaa tulvia. Näin arvioi hydrologi Noora Veijalainen Sykestä.

Rankkasateet lisäävät myös kaupunkien hulevesitulvia.

Kehitysinsinööri Mikko Sane Sykestä arvioi, että tulvista aiheutuu vuosittain noin viiden miljoonan euron vahingot. Suurin osuus menee kaupunkien hulevesivahinkojen korvaamiseen. Valtio ei enää korvaa vahinkoja, vaan kotivakuutuksen tulvaturva. Sama pätee satovahinkoihin.

"Suomen tulvariskit moninkertaistuvat, jos tulvariskien hallintaa ei jatketa ja toteuteta suunnitellusti. Lyhyellä aikavälillä Suomessa on erityisesti syytä varautua talouskasvun ja väestön ikääntymisen vaikutuksiin tulva-alueilla. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutokseen varautuminen on keskeistä."

Suomessa on yli 100 aluetta, joilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa ihmisiin, rakennuksiins tai muuhun yhdyskuntaan kohdistuvia tulvavahinkoja. Merkittäviä tulvariskialueita on 22.

Meritutkija Milla Johansson Ilmatieteen laitokselta kertoo, ettei Merenpinta ole Suomessa noussut, koska rannikko on kohonnut sitä nopeammin. Merenpinta on päinvastoin laskenut Perämerellä jopa 80 senttiä sadassa vuodessa ja Suomenlahdella parikymmentä.

Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu on kiihtynyt, joten esimerkiksi Helsingissä meri nousee nyt yhtä nopeasti kuin maa. Tulevaisuudessa Suomenlahdella merenpinnan nousu saattaa voittaa maan kohoamisen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuuliin ja myrskyihin sekä talvisin vähentyvä jääpeite voivat nostattaa vedenkorkeutta hetkellisesti. Itämeren vedenkorkeusmaksimit ovat kasvaneet viime vuosisadalla.

Johanssonin mukaan tulvatilanteissa vesi voi nousta Suomen rannikolla 1–2 metriä keskimääräisen vedenpinnan yläpuolelle. Korkein Helsingissä mitattu tulva sattui tammikuussa 2005, jolloin vesi nousi 151 senttiä.

"Tällaiset lyhytaikaiset tulvahuiput ovat kasvaneet hieman viimeisten sadan vuoden aikana", Johansson kertoo.

Helsingissä todennäköisin skenaario ennustaa keskiveden nousevan 30 senttiä kuluvan vuosisadan aikana, kun taas korkein ennuste yltää jopa 90 senttiin.

"Yleistyvät tulvat on syytä huomioida ranta-alueita kaavoitettaessa ja rakennettaessa", Johansson toteaa.