Hallitus antoi esitykset tiedustelulaeiksi – Perustuslakia muutettava kiireellisesti

Oikeusministeri Antti Häkkänen, sisäministeri Paula Risikko ja puolustusministeri Jussi Niinistö kertoivat valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa tiedustelulainsäädännön uudistuksista. Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto 

Eduskunnalla on edessään iso työ, ennen kuin voidaan tehdä ratkaisuja siitä, millaisessa käsittelyjärjestyksessä hallituksen tänään esittelemä tiedustelulakipaketti etenee eduskunnassa. Näin sanoo SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtman.

Hallitus suosittelee tiedustelulakeihin liittyvän perustuslain muutoksen säätämistä kiireellisenä, jolloin lakipaketti voitaisiin hyväksyä vielä tämän eduskunnan aikana.

Hallituksen mukaan tiedustelulait parantaisivat suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta.

Lindtmanin mukaan SDP:n eduskuntaryhmä voi olla tukemassa vain lakiesitystä, jossa turvallisuusnäkökohdat ja yksityisyyden suoja on sovitettu yhteen kestävällä tavalla.

Lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Perustuslain muuttaminen kiireellisesti eli tämän eduskunnan aikana vaatii viiden kuudesosan enemmistön. Muuten asia siirtyy seuraavalle eduskunnalle.

Suurin oppositiopuolue SDP on avainasemassa siinä, että viiden kuudesosan enemmistö voidaan saavuttaa.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan tiedustelulakeihin liittyvän perustuslain muutoksen edustakuntakäsittelyä on perusteltua kiirehtiä. Tiedustelulait ovat jo nyt myöhässä, ja päivänkin ylimääräinen viivästys on liikaa turvallisuuden varmistamisessa, hän perustelee.

Risikon mukaan perustuslain muutoksen siirtyminen vaalien yli viivästyttäisi tiedustelulainsäädäntöä vähintään vuodella, mahdollisesti enemmänkin. Uusia tiedusteluvaltuuksia hänen mukaansa tarvitaan, jotta kansallisiin uhkiin voitaisiin puuttua ennakoivasti ja ettei Suomi olisi tiedonsaannissa muiden maiden varassa.

Hallitus esittää myös, että siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvontaa varten perustetaan uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu.

Hallituksen mukaan valvontajärjestelmän uudistamista tarvitaan, sillä tiedustelulainsäädännön uudistuksessa siviili- ja sotilastiedusteluviranomaisille annettaisiin uusia merkittäviä tiedustelutehtäviä ja -toimivaltuuksia.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi päivällä tiedotustilaisuudessa, että perustuslakia muutettaessa puhutaan fundamentaalisista kysymyksistä.

"Jos tehdään rajauksia kansalaisten perusoikeuksiin, niin silloin täytyy ulottaa tehokas valvontajärjestelmä niiden rajausten tekemiseen. Eli jos joku viranomainen käyttää näitä toimivaltuuksia, joilla puututaan kansalaisten perusoikeuksiin, niin täytyy olla tehokas valvontajärjestelmä, jolla voidaan todeta epäkohdat mahdollisesti myöhemmin", Häkkänen sanoi.

Hallituksen esityksen mukaan tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmä muodostuisi laillisuusvalvonnasta vastaavan tiedusteluvaltuutetun ohella parlamentaarisesta valvonnasta. Parlamentaarista valvontaa harjoittaisi eduskunnan uusi erikoisvaliokunta, tiedusteluvaliokunta.

Valiokunnalla olisi oikeusministeriön mukaan laaja tiedonsaantioikeus sekä oikeus saada tiedusteluvaltuutetulta ja muilta viranomaisilta sekä muilta julkista tehtävää hoitavilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä ja olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Valtuutetun tehtävänä olisi valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa.

"Tiedusteluvaltuutetulla olisi vahva asema ja tehokkaat toimivaltuudet laillisuusvalvonnassa", oikeusministeriö kirjoittaa.

Tiedusteluvaltuutetun nimittäisi valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.