Ilvesjahdin saaliskatto 440 eläimeen
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) sääti asetuksellansa metsästysvuoden 2012–2013 suurimmaksi sallituksi ilvessaaliiksi 440 eläintä.
Kuva: MARKKU VUORIKARIKiintiöstä riittää poronhoitoalueelle 40 ilveksen kaato-oikeus poikkeusluvalla. Muualla maassa saa kaataa enintään 380 ilvestä.
Merkittäviä vahinkoja tai vahingon uhkaa aiheuttavien ilvesten varalla kiintiössä on 20 kaatokiintiö. Sitä käytetään pääsääntöisesti metsästyskauden ulkopuolella.
Näin varmistetaan, että lupia riittää koko metsästysvuodelle mahdollisten ongelmatilanteiden hoitamiseen. MMM pyrkii kannansäätelyllä vakauttamaan ilveskannan kehityksen.
Ilveskiintiön perustana on uusi menetelmä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl on laatinut populaatiomallin, jolla on tuotettu ennuste ilveskannan kehityksestä vuoteen 2015 saakka havaitun kannankehityksen ja kaatomäärien perusteella.
Rklt tuotti ennusteen ilveskannan kehityksestä ennusteet 10, 16, ja 20 prosentin verotusmäärillä.
Näistä verotusmalleista asetukseen valittiin 16 prosentin verotus, joka johtaa 95 prosentin todennäköisyydellä vakaaseen ilveskantaan eli vuoden 2011 kannan tasoon.
Poronhoitoalueella suurin sallittu saalismäärä perustuu porovahinkojen mahdollisimman tehokkaaseen vähentämiseen.
Rktl arvioi maassa olevan nyt 2 340–2 610 aikuista ilvestä. Arvio ei sisällä keväällä syntyneiden pentujen määrää.
Ilveskannan arviointia on saatu tarkennettua lumijälkilaskennoilla. Kanta on vahvistunut sekä muutamalla ydinalueella että populaation reunaosissa, joihin lajin levittäytyminen jatkuu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat