Suomen rahoitusvaatimukset saivat tukea EU:n maatalousneuvostossa – Huoli viljelijöiden toimeentulosta väritti kokousta

Jäsenmaiden ministerit kokoontuvat kevään aikana useaan otteeseen Brysseliin keskustelemaan EU:n tulevasta maatalousuudistuksesta. Kuva: Jukka Pasonen

”Ruokaturva, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä kestävä maataloustuotanto ovat mahdollisia vain, jos taloudellinen perusta on kunnossa”, maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) painotti EU:n jäsenmaiden ministerikokouksessa Brysselissä.

Leppä ei kommentoinut Suomen hallituksen sisällä kytevää ristivetoa siitä, tulisiko EU:n jäsenmaksuja nostaa riittävän maatalousbudjetin säilyttämiseksi. Asiasta ei ole vielä saatu yhteistä ratkaisua.

Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho sanoi aiemmin, että Suomen EU-jäsenmaksuja ei tulisi nostaa.

Ministeri Leppä muistutti, että komission vaatimia kattavia maataloustavoitteita ei voida toteuttaa, jos rahaa ei myönnetä tarpeeksi.

”Rahoituksen tulee olla riittävä.”

Muidenkaan jäsenmaiden maatalousministerit eivät jääneet neuvoston kokouksessa hiljaisiksi rahakysymyksissä. Huoli viljelijöiden toimeentulosta oli jäsenmailla yhteinen.

”Selkeä viesti oli, että jos vaaditaan lisää suorituksia ilmaston ja ympäristön hyväksi, sille tulee olla rahoitus”, Leppä kuvaili ministerikokouksen ilmapiiriä.

Ministerit penäsivät komissiolta maatalousuudistuksen hallinnon yksinkertaistamista. Komissiota kiiteltiin, että jäsenmailla on marraskuisen ehdotuksen mukaan riittävästi vapautta päättää omasta maatalouspolitiikastaan. Käytännön toteutus tuntui silti hiertävän useaa jäsenmaata.

Maatalouden ympäristö- ja ilmastopulmien ratkaisemiseksi EU:n tulisi tarjota ”laajaa menuta”, josta jäsenmaat voivat valita sille parhaiten sopivat käytäntönsä.

Suomi voisi toimia muille maille esimerkkinä ilmastotoimissa, kuten nurmien hiilensidonnassa.

”Olemme vahva nurmimaa ja sitä on tutkittu vähänlaisesti. Uskon, että tästä tulee yhteinen ilmastomme hyöty. Nurmi on tehokas kasvihuonekaasujen sitoja ja ravinteiden nappaaja”, Leppä toteaa.

Ministerit vaativat komissiota kertomaan pikaisesti lisätietoja maakohtaisten maatalousstrategioiden sanktioinnista ja unionin yhteisten tavoitteiden valvonnasta.

Jos EU:ssa siirrytään enemmän tuloksia painottavaan politiikkaan, valvonnan tulisi Lepän mukaan painottua isoihin asioihin eikä pieniin virheisiin kuten nykyään.

”Jäsenmaakohtainen strategia voi parhaimmillaan johtaa yksinkertaistamiseen, mutta suunnitelmien tulee olla hallinnollisesti kevyitä”, Leppä sanoi.

EU:n jäsenmaiden maatalousministerit kokoontuivat maanantaina keskustelemaan EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (cap, common agriculture policy).

Komissio esitti marraskuussa suunnitelmansa seitsemän vuoden maatalouspolitiikaksi, joka alkaa seuraavalla vuosikymmenellä.

Komissio haluaa "tulosperusteisessa" esityksessään kanavoida jäsenmaille nykyistä enemmän valtaa päättää omista maataloustoimenpiteistään. Se tapahtuisi siten, että komissio tekisi jokaisen jäsenmaan kanssa strategisen suunnitelman siitä, millä keinoilla EU:n maatalouspolitiikan yhteisiin tavoitteisiin päästään.

Yhteiset tavoitteet koskevat muun muassa ruokaturvaa, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja nuorten viljelijöiden saamista alalle.

Suomi on pitänyt uudistusta myönteisenä, koska Euroopan maatalousmaissa on suuria eroja siinä, millä keinoilla EU:n sanelemiin tavoitteisiin päästään. Uudessa politiikassa toivotaankin, että olosuhde-erot maiden välillä tasoittuisivat.

Toisaalta kuitenkin Suomi pelkää, että sille syntyisi hallinnollista lisätaakkaa, jos tavoitteiden toteutumista valvottaisiin nykyistä enemmän ja sanktioita niiden suorittamatta jättämisestä lisättäisiin.

Komission odotetaan antavan lainsäädäntöehdotuksensa kesäkuussa.

Lue myös:

EU:n uusi maatalouspolitiikka antaa pallon jäsenmaille

Maatalousministerit haastoivat komissiota uudesta maatalouspolitiikasta