Sähköpula uhkaa vian sattuessa – kapasiteetti vähentynyt viime talvesta

Olkiluodon kolmosreaktoria huuhdeltiin toimintakuntoon kolme vuotta sitten. Ydinvoimalan tuotanto parantaa Suomen sähkö­­tehotasetta, mutta vasta maaliskuusta 2021 alkaen. Kuva: Hannu Huovila/TVO

Kuva: Jukka Pasonen

Sähkön riittävyysennuste Suomessa on heikentynyt viime talvesta. Jos voimalaitoksiin tai tuontiyhteyksiin ilmaantuu useita vikoja kovien pakkasten aikana, sähköä ei riitä välttämättä kaikille, Energiavirasto arvioi.

Suomen tehotase-ennuste on heikentynyt viime talvesta 200 megawatilla, sillä huippukulutus on kasvanut sadalla megawatilla ja talven tuotantokapasiteetti vähentynyt saman verran, asiantuntija Henri Hämäläinen Energiavirastosta kertoo.

Kylmänä talvipäivänä sähkön kulutushuipuksi Suomessa on arvioitu noin 15 300 megawattia. Normaalia markkinaehtoista tuotantoa on käytettävissä 11 200 megawattia, joten Suomi on rankasti tuonnin varassa.

Tuontia on Energiaviraston arvion mukaan saatavissa kylmänä talvipäivänä 5 100 megawattia, josta Ruotsista tulee yli puolet, Venäjältä runsas neljännes ja Virosta viidennes.

Mikäli oma tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan ankaran pakkaspäivän tuotantoa, voidaan turvautua tehoreserviin, jota on varattuna runsaat 700 megawattia, Hämäläinen kertoo. Reservi on saatavissa käyttöön 12 tunnissa.

Jos sähköjärjestelmä toimii normaalisti, ei tehopulaa tule. ”Jos suuria vikaantumisia sattuu useampia, esimerkiksi Pohjois-Ruotsista tuleva kaapeli vioittuu ja Olkiluodon toinen ydinvoimalaitosyksikkö ei toimi, sähkön riittävyys voi olla uhattuna”, Hämäläinen toteaa.

Tällöin sähköä ruvetaan rajoittamaan erillisen Fingridin ja sähköverkkoyhtiöiden suunnitelman mukaan.

Tuulivoiman osuus tuotannosta on noussut. Suomessa pakkaspäivänä tuulisähkön tuotannoksi lasketaan ennusteessa vain 6 prosenttia koko tuulisähkökapasiteetista. Ruotsissa ja Norjassa osuus on yhdeksän ja Tanskassa kolme prosenttia.

Mikäli koko Pohjolassa ja Karjalassa on poikkeuksellisen kova pakkanen, vain Norjassa on sähköylijäämää vesivoiman vuoksi. Tällöin sähköä hankittaisiin Keski-Euroopasta.

Sähköpulatilanteessa sähkön hinta alkaa nousta. Normaaleilla sähköpörssin vuorokausimarkkinoilla hinta on aiempina vuosina noussut normaalista noin 40 euron megawattihinnasta yli 200 euron, ja vuonna 2010 hinta kävi 1 400 eurossa. Samana vuonna otettiin myös tehoreservi käyttöön, Hämäläinen kertoo.

Varsinaista sähköpulatilannetta ei ole lähivuosina koettu.

Pohjoismaisen sähköpörssin vuorokausimarkkinoilla sähkön hinta määritellään aina vuorokaudeksi etukäteen, joten siellä hinta ei ehdi nousta nopeissa vikatilanteissa. Sen sijaan Fingridin säätösähkömarkkinoilla vaikutus on nopeampi.

Sähköyhtiöiden ja teollisuuden maksamaan sähkön hintaan ei nopeilla hinnan muutoksilla ole suurta vaikutusta, koska ne suojaavat hinnat tiettyyn tasoon maksamalla siitä tietyn hinnan.

Energiavirasto arvioi viime viikolla, että syksyllä 2020 tehotilanteeseen tuo helpotusta Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö, jonka sähköteho on 1 600 megawattia. TVO ilmoitti kuitenkin sen jälkeen, että laitoksen sähköntuotannon aloitus siirtyy maaliskuuhun 2021.

Tehoreservissä ovat tänä talvena Fortumin osuus Meri-Porista, Naantali I, Naistenlahti I Tampereella ja Haapavesi.

Ensi kesänä alkavaan uuteen kaksivuotiseen tehoreservikauteen kuuluvat Lahti Energian Kymijärven kaasuturbiini, Naistenlahti I ja Fortumin Meri-Pori, yhteensä 611 megawattia. Tehoreservin kustannukset ovat 10,6 miljoonaa euroa vuodessa.