”Pakkokin on parempi kuin jatkuva vatkaus”
Syrjäkylien äänen kuuluminen huolettaa Lopellakin. ”Asia tulee tiedostaa reuna-alueilla ja oivaltaa, että ääniä voi keskittää”, sanoo kunnanjohtaja Karoliina Viitanen. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoEtelä-Hämeessä, suurten kuntien, nopeiden teiden ja kasvavan väestön kunnassa ei luulisi olevan hätää kuntauudistuksessa.
Väärin: myös Lopella joudutaan pohtimaan vaikeita vaihtoehtoja. 8 000 asukkaan Loppi on linjannut haluavansa pysyä itsenäisenä, mutta jos se ei ole mahdollista, pitää tehdä reilusti iso kunta. Valmiutta olisi liittyä jopa osaksi metropolia, mutta sellaista valtio ei ole esittänyt.
Kunnanjohtaja Karoliina Viitanen odottaa nyt maan hallitukselta selkeää ”joko tai” -päätöstä.
”Joko myönnetään, ettei Suomessa ole valmiutta kuntarakenneuudistukseen ja mennään nykymallilla niin kauan kuin se on taloudellisesti mahdollista. Tai jos hallituksella on näkemys Suomen kuntarakenteesta, siihen pitää olla pakkokin.”
Viitasen mukaan vapaaehtoisuus ei toimi, sillä omaehtoiset liitokset on jo tehty.
”Kyllä tässä kahden vuoden aikana on käynyt selväksi, että kuntarakenneuudistuksen vastustus on kovin vahvaa. Poliittisilla päättäjillä pitää nyt olla rohkeutta päättää eikä vain vatkata ja selvittää.”
Viitasen mielestä kasvukunta Lopella on periaatteessa elämisen edellytykset. Edessä on kuitenkin muutoksia, joten rakenteitakin pitää muuttaa. Valtio aikoo esimerkiksi leikata pienten lukioiden tukea, mistä tulee heti lovi Lopen lukion rahoihin.
Tällaisia tiukennettavia palveluja on kymmeniä tai satoja, Viitanen huomauttaa.
”Jos valtiovalta tekee tällaisia suuruuden ekonomiaan perustuvia päätöksiä, meidän kokoisemme kunta joutuu ahdinkoon. Siksi katson, että kunta- ja palvelurakenneuudistus on perusteltu.”
Jos Loppi ei voi säilyä itsenäisenä, isommalla kokoluokalla tavoitellut hyödyt edellyttävät myös isoja muutoksia.
”Meidän talousalueellamme se tarkoittaa pyrkimistä 100 000 asukkaan kaupunkiin. Tuntuisi muuten aika hullulta, että ympärillä olisi 100 000 asukkaan kaupunkeja ja väliin jäisi yksi pienempi. Haastaisin valtion pitämään linjan niin tiukkana, että tehdään oikeasti tasavahvoja ja järkeviä kokonaisuuksia.”
”Yksi pienempi” tarkoittaisi Riihimäen, Hausjärven ja Lopen vajaan 50 000 asukkaan liitoskuntaa.
Viitanen näkisi järkevämpänä tehdä nykyisen talousalueen kattava 100 000 asukkaan kunta, johon tulisi lisäksi Hyvinkää. Hyvinkää on nyt kuitenkin suuntaamassa etelään.
Viitanen on miettinyt myös oman työnsä mielekkyyttä kunnanjohtajana, jos kunnan tehtävät vähenevät. Niin voi käydä sosiaali- ja terveysuudistuksen (sote) myötä, jos käyttöön tulee isäntäkuntamalli.
”Minä en näe sen jälkeen enää mitään mieltä itsenäisessä Lopessa, jos kunnanvaltuuston päätettäväksi jää tekninen ja sivistystoimi. Sellainen kunta ei löydä osaavaa kunnanjohtajaa eikä muitakaan virkamiehiä.”
Taloudellinen liikkumavara kapenisi, jos kunnalle jäisi vain maksajan rooli sote-palveluista isäntäkunnalle.
”Jos kustannuskehitys olisi siellä vaikka plus 10 prosenttia, mistä muualta minä esittäisin sen säästön kuin kouluista tai teknisestä toimesta, kun muuta ei enää ole? Ottakoon se suuri kaupunki siinä tapauksessa vastuulleen koko paketin.”
Mielekäs itsenäisyys sen sijaan säilyisi, jos sote-asiat hoidettaisiin kuntayhtymässä.
Kuntien itsehallinnosta Viitanen ajattelee samalla tavalla kuin kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.): se on kulloinkin olemassa olevan kunnan asukkaiden oikeutta päättää kunnan asioista, eikä se tarkoita kunnan rajojen koskemattomuutta.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
