Omalla kielellä asiointi ei onnistu Suomessa läheskään aina lain mukaisesti – viittomakielisten tilanne erityisen hankala

Tutkimusten mukaan yhdenvertaisen palvelun takaamisessa on haasteita molemmilla kansalliskielillä eli suomeksi ja ruotsiksi. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.  

Asiointi omalla kielellä ei Suomessa läheskään aina ole mahdollista lain mukaisesti, käy ilmi oikeusministeriön tuoreista barometritutkimuksista.

Tutkimusten mukaan yhdenvertaisen palvelun takaamisessa on haasteita molemmilla kansalliskielillä eli suomeksi ja ruotsiksi. Monet ruotsinkieliset ilmoittivat kielibarometrissä, ettei heitä palvella kaksikielisissä kunnissa heidän omalla kielellään.

Tulosten mukaan kieli-ilmapiiri on Suomessa kuitenkin parantunut vuosina 2020–2024. Aiempaa suurempi osuus vastaajista kokee ruotsin- ja suomenkielisten väliset suhteet hyviksi tai erittäin hyviksi.

Ministeriön mukaan selvitys kuitenkin osoittaa, että kielellisten oikeuksien toteutumisessa on selviä eroja riippuen siitä, onko kunnan enemmistökieli suomi vai ruotsi. Kunnissa, joissa ruotsi on vähemmistökieli, ruotsinkielisten julkisten palveluiden taso koetaan heikommaksi verrattuna ruotsin- tai suomenkielisten vastauksiin kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli.

”Digitaaliset julkiset palvelut ovat haastavia kielioikeuksien kannalta. Ruotsinkieliset ovat selkeästi tyytymättömämpiä mahdollisuuksiin käyttää digipalveluita omalla kielellään kaksikielisissä kunnissa”, tutkija Isak Vento Åbo Akademista sanoo tiedotteessa.

Kielibarometriin vastasi yli 5 100 täysi-ikäistä ihmistä.

Saamebarometrissa selvitettiin ensimmäistä kertaa saamen kielilain piiriin kuuluvien viranomaisten näkemyksiä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Kysely suunnattiin organisaatioihin, jotka tarjoavat saamen kielilain mukaisia palveluja. Kyselyyn vastasi hieman alle 160 ihmistä.

Vastaajien mukaan asiointi saamen kielellä ei ole aina mahdollista lain mukaisesti. Lisäksi tutkimuksessa raportoitiin kielteisiä kokemuksia ilmapiiristä ja palvelujen toteutumisesta. Sekä asiakkaat että työntekijät kohtaavat jonkin verran tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja saamenkielisyyden vuoksi.

”Saamenkielisiä palveluja ei tarjota järjestelmällisesti. Valtaosa vastaajista ilmoitti, ettei saamenkielistä palvelua tarjota aina edes asiakkaan sitä pyytäessä. Tulos on hälyttävä, sillä saamenkielisen palvelun tarjoaminen on näiden organisaatioiden lakisääteinen velvoite”, sanoo konsultti Kati Eriksen konsulttiyhtiö Arvilista.

Viittomakielibarometrin tuloksista taas kävi ilmi, että valtaosassa viittomakielisten asioimistilanteista viranomainen tai muu julkisen palvelun toimihenkilö ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja asiakas joutuu tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävillä tulkkien saatavuus on heikompi.

”Suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkien saatavuus on yhä heikkoa, mikä aiheuttaa kieltä käyttäville haasteita osallistumisessa ja tiedonsaannissa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa käytetty takaisinsoittopalvelu muodostaa kuuroille ja muillekin vammaisten tulkkauspalveluja käyttäville ylivoimaisen esteen erilaisiin palveluihin pääsemiseen”, kertoo tutkija Päivi Raino Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

Barometrissa selvitettiin kielellisten oikeuden toteutumista suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviltä. Kyselyyn vastasi reilut 620 ihmistä.

Kolme oikeusministeriön tilaamaa barometriä – kielibarometri, saamebarometri ja viittomakielibarometri – ovat osa ministeriön tehtäviin kuuluvaa kielellisten oikeuksien toteutumisen seurantaa.