Tuottajilta ministerille on tullut useita pyyntöjä avata kilpailulaki. Se on kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön vallan alla, ei maa- ja metsätalousministeriön. Kuva: Annika Haapanen
Kurvinen: Yaran toiminta ja lannoitemarkkinat EU-pöytiin
Ministeri luottaa markkinatalouden korjaavan viljelijöiden tilanteen, mutta tarkastelee lainsäädännön muuttamista.
”Yarakaan ei voi paeta vastuutaan, vaan sen on oltava mukana turvaamassa huoltovarmuutta”, Kurvinen sanoi tiistaina Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa. Kuva: Annika Haapanen”Suuri valta sisältää suuren vastuun”, lähetti maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) terveiset päivittäistavarakaupalle reilu viikko sitten pitämässään lehdistötilaisuudessa.
Nyt samat terveiset lähtevät myös norjalaisen lannoitejätti Yaran johdolle.
Yara kertoi tehneensä ensimmäisellä vuosineljänneksellä yli kolminkertaisen tuloksen verrattuna viime vuoteen. Samaan aikaan viljelijät kärvistelevät ennätysmäisen kustannusnousun kanssa.
”Yarakaan ei voi paeta vastuutaan, vaan sen on oltava mukana turvaamassa huoltovarmuutta”, Kurvinen sanoi tiistaina Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
”Jos kustannuskriisin takia ei kohta ole viljelijöitä, ei ole lannoitteillekaan ostajia.”
Kuinka Yaran toimintaan voidaan vaikuttaa?
”Se on haastava kysymys ja mietittävä EU-pöydissä. Unionissa on pohdittava kuinka lannoitemarkkina saadaan toimimaan. Maakaasun tilanne vaikuttaa siihen myös paljon.”
Kurvinen pohtii, että EU:ssa ei ole mahdollisesti vielä ymmärretty täysin huoltovarmuuskysymyksiä.
Yara ei ole ainut pörssiyhtiö, joka on tehnyt kovaa tulosta samaan aikaan, kun viljelijöillä on tiukkaa.
Esimerkiksi Neste paransi myös reippaasti tulostaan alkuvuodesta. Energiayhtiö Shell lähes kolminkertaisti tuloksensa.
Ja kuten aiemmin on kerrottu, Kesko teki historiansa parhaan ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksen.
Kurvisella on tästä huolimatta vahva usko markkinatalouteen ja siihen, että markkinat korjaavat tilanteen.
”Kaupalla ei ole enää nykytilanteessa varaa laskea tuonnin varaan.”
Kauppaketjut ovat kertoneet avanneensa hintaneuvottelut elintarviketeollisuuden kanssa kesken sopimuskauden. Se on poikkeuksellinen toimi ja Kurvinen odottaa sieltä tuloksia.
Hänellä on kuitenkin tarkastelussa elintarvikemarkkinalaki ja elintarvikemarkkinavaltuutetun asema. Niitä voidaan lähteä muuttamaan, jos markkinat eivät itse korjaa tilannetta.
Tuottajilta ministerille on tullut useita pyyntöjä avata kilpailulaki. Se on kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön vallan alla, ei maa- ja metsätalousministeriön.
Onneksi olen juristi.
Valkoposkihanhien aiheuttamiin satovahinkoihin Kurvinen hakee ratkaisua.
”Hanhet ovat kohtuuton ongelma viljelijöille. Niitä pitäisi pystyä hävittämään tai karkottamaan.”
Keinojen löytyminen on kuitenkin oikeudellisesti haastavaa. ”Onneksi olen juristi”, Kurvinen naurahtaa.
Hanhipeltoihin ongelman ratkaisuna ministeri ei luota. ”Hanhia täytyisi saada karkottaa nykyistä paremmin.”
Innoissaan Kurvinen on kansanedustaja Esko Kivirannan (kesk.) esittämästä ideasta kaikki eduskuntapuolueet kattavasta parlamentaarisesta maatalouskomiteasta.
”Komitea ei ottaisi kantaa päivän maatalouspolitiikkaan, vaan tähtäin olisi vähintään vuodessa 2027 tai 2030.”
”Tilakoko kasvaa, mutta investoineet tilat eivät meinaa tulla toimeen”, Kurvinen kiteyttää pitkään jatkuneen tilanteen.
Maatilojen välillä on myös paljon eroja. ”Osa tiloista hankkii nyt jo vuoden 2023 tuotantopanoksia. Osalla taas on vaikeuksia hankkia tämän kevään lannoitteet.”
Lisäksi komitean tarkastelussa olisi keskittynyt kauppa, tuottajahinnat ja kuinka turvataan maaseudun elinvoima.
Kurvinen on tyytyväinen, että tällä hetkellä kaikki puolueet ovat maatalouden puolella. Eroja on suhtautumisessa ympäristö- ja ilmastonäkökohtiin sekä esimerkiksi kotieläintuotantoon.
Komitean aloitushetki ja tarkka tehtävänanto ovat vielä avoinna.
Energian tuotannossa ja metsäteollisuudessa on Kurvisen mukaan varauduttava siihen, että Venäjältä ei tuoda vuosikymmeniin puuta.
Puun kotimaista tarjontaa pitää siten lisätä, jotta sitä riittää niin energiaksi kuin jalostavalle teollisuudelle.
”Metsäteollisuuden kilpailukyvyn takia puuta on oltava riittävästi tarjolla. Oikean kokoista puuta oikeaan paikkaan. Tukkia ei polteta.”
Kotimaisen hakkeen saatavuutta parannetaan ministerin mukaan investoinneilla uusiin puuterminaaleihin ja vanhojen terminaalien parantamisella.
Kemeran korvaavaan Metka-järjestelmään luodaan uusia tapoja kannustaa metsänhoitoon.
Hanhipeltoihin ongelman ratkaisuna ministeri ei luota. ”Hanhia täytyisi saada karkottaa nykyistä paremmin.” Kuva: Annika HaapanenHoitorästit ministeri haluaa purkaa ja saada sieltä energiapuuta.
Kurvinen muistuttaa myös metsien muista arvoista.
”Metsät ei ole vain puuvarasto, se on sielunmaisemaa. Kansallispuistoissa ja lähimetsissä on ollut korona-aikana ruuhkaa.”
”Metsät on Suomen aarre niin talouden kuin virkistyksen lähteenä. Vertaan Metsähallitusta Norjan öljyrahastoon. Se tuottaa tuloja ja luontoarvoja.”
EU on esittänyt tiukkoja vaatimuksia metsien suojeluun.
”Joka päivä tehdään töitä, että Suomen metsänäkemykset saadaan EU:ssa läpi.”
Kurvinen sanoo, että EU:n perussopimuksen kautta metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaille ja sitä ei voida niiltä viedä.
Toinen kulma EU:n metsäkeskustelussa on väärien luulojen korjaaminen.
”Meidän pitää jaksaa avata suomalaisen metsänhoidon käytäntöjä EU:ssa. Vaikka ne meille ovat itsestään selvyyksiä, eivät ne muualla ole.”
Sillä hän viittaa muun muassa siihen, että päätehakkuiden jälkeen metsät istutetaan uudestaan. Sitä ei kaikkialla tiedetä ja luullaan hakkuista syntyvän metsäkatoa.
Ensisijaisena tehtävänään ministerinä Kurvinen pitää vaikeasti ennakoitavina aikoina, niin ruoka kuin metsäasioissa, huoltovarmuuden ja turvallisuuden takaamista.
”Lähden liikkeelle suomalaisesta varautumisen periaatteesta. Kun varaudutaan, niin pärjätään.”
Hän kertoo kannattavansa Suomen liittymistä puolustusliitto Natoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
