Kilpailukykyä ei osata hyödyntää

Pari viikkoa sitten Maailman talousfoorumi valitsi Suomen maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi. Muita vertailussa kärkeen sijoittuneita maita olivat Ruotsi, Hollanti, Tanska ja Saksa.

Suomen vahvuuksina mainittiin muun muassa Euroopan paras koulutusjärjestelmä ja se, että Suomi on maailman johtava tekijä matkalla kohti digitaalista taloutta.

Koulutus on talousfoorumin mukaan tarjonnut työntekijöille mahdollisuuden tarvittavat taidot nopeasti muuttuvassa ympäristössä, ja luonut pohjan teknologiselle kehitykselle ja innovaatioille.

Kehuja Suomi sai myös yrittäjyyttä tukevasta ekosysteemistä, joka esimerkiksi mahdollistaa investointien rahoituksen.

Kuinka on mahdollista, että maa, jossa perusasiat ovat kunnossa ei pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa? Miten maailman kilpailukykyisin maa voi olla talouden kehityksessä EU-maiden häntäpäässä?

Helsingin yliopiston valtio-opin yliopistolehtorin Ville-Pekka Sorsan mukaan kilpailukyvystä huolimatta kilpailuun ei lähdetä. Sorsan mielestä Suomi on kuin kilpajuoksija, joka tekee tosi paljon pr-työtä ja harjoittelee valtavasti, mutta siinä vaiheessa kuin kisa alkaa, ei mennä radalle. (HS 11.6.)

Huolimatta siitä, että ulkoa päin katsottuna kilpailukykymme on kunnossa, näyttää siltä, että kuluva vuosi on jo kolmas perättäinen miinusmerkkisen talouskasvun vuosi. Muun muassa Nordea, Lähi-Tapiola ja Danske Bank ovat arvioineet Suomen talouden supistuvan tänäkin vuonna.

Viime viikolla valtiovarainministeriö joutui vuorostaan heikentämään kasvuennustettaan. VM:n mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,2 prosenttia. Keväällä arvio oli 0,5 prosenttia.

Edelleen jatkuva taloustaantuma on johtanut siihen, ettei pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tärkein tavoite, velkasuhteen taittaminen, toteudu kuluvalla vaalikaudella.

VM:n mukaan julkisen velan suhde bkt:hen ylittää tänä vuonna EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen kriittisenä pitämän 60 prosentin rajan.

Talouden muutosta parempaan on ennustettu jo pitkään, mutta kerta toisensa jälkeen ennusteita on jouduttu vetämään alaspäin. Ekonomistit puhuvatkin jo menetetyn talouskasvun vuosikymmenestä.

Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous, joten vientimaiden talousongelmat aiheuttavat ongelmia myös meillä. Vaikka maailmantalous näyttää piristymisen merkkejä, vaikuttavat esimerkiksi Venäjän talousongelmat sekä vientiin että Suomeen suuntautuvaan matkailuun.

Myös omilla tekemisillä on ollut vaikutusta. Verojen kiristykset ja budjettileikkaukset ovat hyydyttäneet kotimaisen kysynnän.

Kotimaista kysyntää hidastaa myös investointien vähäisyys. Se ei kuitenkaan johdu pelkästään haluttomuudesta, vaan raskaasta lupabyrokratiasta.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n yrittäjille tekemän kyselyn mukaan tällä hetkellä eri lupajärjestelmissä odottaa noin 3,6 miljardin euron investoinnit, jotka toisivat 10 000 uutta työpaikkaa.

Lupabyrokratian rattaissa olevien investointien määrä on merkittävä. Kataisen hallitus lupaili keväällä 600 miljoonan euron elvytyspakettia. Lupaa odottavien investointien määrä on siihen verrattuna kuusinkertainen.

Lupabyrokratian karsimisesta on puhuttu paljon, mutta kehitys on ollut päinvastainen. Ei ole mitään järkeä, että maailman kilpailukykyisin maa tukahduttaa investointihalukkuuden byrokratian rattaisiin.

Päättäjien on hyvä muistaa, että kilpailla voi myös hallinnon tehokkuudella. Byrokratian rattaat tarvitsevat rasvausta.

Avaa artikkelin PDF