”Lisäosaamista ja työtä oli saatava” – Yritysten tarpeisiin räätälöity koulutus työllistää tehokkaasti
Rekrytoivassa koulutuksessa työnhakija saa taitoja, joita yritykset kaipaavat.
Sarasen Turussa järjestämässä koulutuspäivässä Project manager Aarne Manneri opetti ryhmälle työelämän digitaitoja. Kuva: Jussi VierimaaTyöllistymisen ongelmat ovat yleisiä ammattikoulun käyneiden keskuudessa. Tilastokeskuksen mukaan noin kuudesosa ammattikoulun suorittaneista on työttömänä vuoden valmistumisensa jälkeen.
Alakohtaiset erot ovat huomattavia: teknologiateollisuudessa 55 prosenttia ammattikoulun käyneistä on työllistynyt vuosi valmistumisensa jälkeen.
Työ- ja elinkeinominsteriön Työvoimatiekartan mukaan nykyisistä työttömistä lähes kahdella kolmasosalla on jokin työllistymisen riskitekijä. 37 prosentilla yksi, 21 prosentilla kaksi ja viidellä prosentilla kolme.
Näitä ovat esimerkiksi riittämätön koulutus, yli 50 vuoden ikä tai pitkä työttömyysjakso.
Usein ammattikoulusta valmistuneiden työllistymisen esteenä ovat työnantajan näkökulmasta riittämätön osaaminen.
Työllistymisen avuksi on olemassa erilaisia keinoja. Yksi paremmin toimivista ovat rekrytoivat koulutusohjelmat. Niissä paikalliset Ely-keskukset hankkivat palvelun tuottajilta työelämälähtöistä asiantuntijakoulutusta, jolla vastataan esimerkiksi osaamisen puutteisiin.
Rekrytoivaa koulutusta järjestävän Saranen Consulting Oy:n operatiivisen johtajan Mirja Hoisonahon mukaan viime vuonna yrityksen rekrytoivissa koulutusohjelmissa oli 738 ihmistä eri puolilta Suomea.
”Vuositasolla meillä on 3 000 asiakastapaamista. Kuulemme yritysten osaamistarpeita ja suunnittelemme koulutuksia niiden perusteella.”
Hosionahon mukaan koulutuksia järjestetään yhteistyössä merkittävien teknologiakumppaneiden kuten Googlen, Microsoftin ja Salesforcen kanssa.
”Kuulemme yritysten osaamistarpeita ja suunnittelemme koulutuksia niiden perusteella.” Mirja Hoisionaho
Työn kohtaanto-ongelmien ratkomisessa rekrytoivat koulutusohjelmat ovat hyväksi havaittu malli. Kohtaanto-ongelmat vaivaavat etenkin maakuntien työmarkkinoita. Termillä tarkoitetaan tilannetta, jossa työnhakijan ja työnantajan tarpeet eivät syystä tai toisesta kohtaa.
Rekrytoivia koulutuksia järjestetään ympäri maan. Ostajina ovat Ely-keskukset. Ne järjestävät avoimen tarjouskilpailun, jolla etsitään koulutusta järjestävä taho.
Kouluttaja, esimerkiksi Sarasen kaltainen yksityinen yritys tai oppilaitos, järjestää muutamien kuukausien mittaisia koulutus- ja työssäoppimisjaksoja, jotka on muotoiltu yritysten tarpeisiin. Koulutuksen kautta työttömät työnhakijat voivat päivittää esimerkiksi digitaitojaan työelämän vaatimuksia vastaaviksi.
Rekrytoivat koulutukset ovat olleet osa työvoimahallinnon arsenaalia 1990-luvulta lähtien. Koulutuksen käyvien työllistymisaste on korkea: esimerkiksi neljä viidestä Sarasen koulutuksen suorittaneesta työllistyy.
Joensuussa teknologia-alan yrityksessä työskentelevät Eemeli Koikkalainen kertoo saaneensa koulutuksen avulla vakituisen työpaikan.
”Kyllästyin tekemään töitä pätkäsopimuksilla. Sarasen osuus työpaikan löytämisessä oli suuri, sillä heidän kauttaan löytyi yritys, johon työllistyin.”
Joensuussa Sarasen koulutusten vaikuttavuus on korkea. Koikkalaisen suorittamasta rekrykoulutuksesta 83 prosenttia koulutuksen käyneistä työllistyi ohjelman jälkeen.
”En halunnut kolmeksi vuodeksi kouluun, mutta lisäosaamista ja työtä oli saatava.” Emmi Junkkari
Printtimedian markkinointitehtävissä työskennellyt Emmi Junkkari oli ennättänyt olla pari vuotta työttömänä, kun hän osallistui Sarasen järjestämään koulutukseen.
Pitkä työttömyysjakso vaikeuttaa tutkitusti työllistymistä. OECD:n vuonna 2020 tekemän Työttömyyden kasvot Suomessa -tutkimuksen mukaan 26 prosenttia kaikista työttömistä on ollut työttömänä yli vuoden.
Pitkään jatkuneen, tuloksettoman työnhaun päätteeksi Junkkari löysi tietoa rekrytoivista koulutuksista työvoimatoimiston sivuilta.
”En halunnut kolmeksi vuodeksi kouluun, mutta lisäosaamista ja työtä oli saatava. Kaikki meni ihan nappiin. Pääsin heti koulutuksen jälkeen töihin”, hän kertoo.
Hän kävi työhaastattelussa Sarasen kautta löytyneessä yrityksessä. Haastattelussa molempien toiveet ja tarpeet tehtiin selviksi ja Junkkari solmi koulutussopimuksen.
Puoli vuotta kestäneen koulutuksen ja työssäoppimisen myötä hänelle kertyi tarvittava kokemus digimainonnasta.
”Koulutus oli myös systemaattisempaa kuin esimerkiksi pelkkä työpaikalla saatava perehdytys. Alusta asti oltiin kuitenkin kädet savessa. Se sopi minulle”, Junkkari kertoo.
Hänen mielestään koulutuksen ansio oli, että tarvittavat taidot karttuivat oppimisjakson edetessä. Heti kättelyssä ei oletettu, että hänellä olisi kaikki työhön tarvittava osaaminen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
