EU-johtajien puheet Venäjää kohtaan kovenevat ja uudet pakotteet lipuvat lähemmäs – "Tämä on sotaa Euroopassa"
Pakotteet ovat voimallisin keino, jolla EU voi vaikuttaa Venäjän toimintaan.
Trump puhui Asovanmeren tilanteesta Valkoisen talon edustalla maanantaina. Lehtikuva / AFPUusista Venäjään kohdistuvista EU-pakotteista puhutaan joulukuussa järjestettävässä huippukokouksessa, kertoo Itävallan ulkoministeri Karin Kneissl. Itävalta on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaa.
Kneisslin mukaan tehtävät toimenpiteet riippuvat tapahtumien kulusta ja kummankin osapuolen toimista, kunhan ne saadaan selvitettyä tarkasti.
"Aika näyttää, miten pakotteiden suhteen toimitaan. Nyt kumpikin osapuoli on kertonut oman versionsa, ja johtopäätöksiä voidaan vetää vasta, kun tilannetta on tarkasteltu huolella", Kneissl sanoo.
Samaan aikaan Viron presidentti Kersti Kaljulaid syytti kovasanaisesti Venäjää sotimisesta Euroopassa. Kaljulaid kehotti kansainvälistä yhteisöä ja demokraattisen maailman johtajia tuomitsemaan Venäjän aggression ja vaatimaan sen lopettamista.
"Ukrainan asukkaita vastaan on sodittu vuodesta 2014. Hiljainen hyväksyntä tarkoittaa käytännössä sen tunnustamista, että Krimin niemimaa on vallattu. Arvoihin perustuva kansainvälinen yhteisö ei voi antaa itsensä jäädä sellaiselle kannalle. Sotaa Euroopassa ei saada tai voida hyväksyä eikä hyväksytä asioiden normaaliksi laidaksi", hän sanoi presidentinkanslian julkaisemassa tiedotteessa.
Pakotteet ovat voimallisin keino, jolla EU voi vaikuttaa Venäjän toimintaan, kertoo lähetystöneuvos Päivi Nevala ulkoministeriön itäosastosta. Venäjän toimet Ukrainan suhteen ovat Suomenkin kannalta vakavia, koska pienenä maana Suomen ulkopolitiikka nojaa vahvasti kansainvälisten sääntöjen noudattamiseen.
"Asia ei ole pelkästään Venäjän ja Ukrainan välinen. Venäjän toimenpiteet, kuten Kertshinsalmen yli rakennettu silta, rikkovat Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia. Kyse on siis hyvin isosta kansainvälisoikeudellisesta kysymyksestä, ja Krimin laiton liittäminen Venäjään on YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden vastaista", Nevala sanoo.
Vastaavissa tilanteissa asiaan puuttuisi tavallisesti YK:n turvallisuusneuvosto, mutta neuvoston pysyvänä jäsenenä Venäjä voi veto-oikeudellaan estää kaikki itseään koskevat neuvoston päätökset.
Mahdollisiin uusiin EU:n talouspakotteisiin Nevala ei ota kantaa.
"Kun katsoo, miten EU:n Venäjä-pakotteet ovat kehittyneet Ukrainan tilanteen suhteen, näkee, että tällaisiin erilaisiin tilanteisiin ja tapahtumiin on reagoitu usein", Nevala sanoo.
Jo viime viikolla EU:n ulkoasioista vastaava korkea edustaja Federica Mogherini kertoi, että EU aikoo ryhtyä uusiin toimiin Itä-Ukrainassa Venäjän tukemilla kapinallisalueilla pidettyjen vaalien vuoksi. EU on tuominnut vaalit kansainvälisen oikeuden vastaisina.
Muiden keinojen osalta EU tukee Ukrainaa muun muassa taloudellisesti. EU:n jäsenmaat myös osallistuvat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin tarkkailutehtävään Itä-Ukrainassa.
Venäjän ja Ukrainan välinen tilanne kärjistyi sunnuntaina Asovanmerelle johtavalla Kertshinsalmella, kun Venäjä valtasi kolme Ukrainan laivaston alusta Krimin niemimaan edustalla. Valtauksen yhteydessä käytettiin aseita, ja Ukrainan mukaan kuusi ukrainalaista haavoittui.
Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n mukaan kolme ukrainalaista on viety hoidettaviksi. Yhteensä ukrainalaisia vangittiin 23.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
