Turvallisuusselonteko: Yhteinen puolustus ja turvatakuut olisivat merkittävintä Nato-antia, jännitteisiin Venäjä suhteissa pitäisi varautua, jos Natoon hakeudutaan

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) esittelivät valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER.  

Valtioneuvoston julkistaman turvallisuusselonteon mukaan mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.

Selonteossa arvioidaan, että Suomen oman puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt. Selonteko ei kuitenkaan suosita Nato-jäsenyyden hakemista, vaan toteaa aiempaan tapaan sen olevan mahdollista.

Selonteon mukaan Suomen tulisi varautua Venäjän laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin, jos Nato-jäsenyyttä päätetään hakea. Odotettavissa voisi muun muassa olla jännitteiden kasvu Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.

Selonteko toteaa luottamuksen Venäjään romahtaneen kansainvälisissä suhteissa Ukrainan sodan myötä. Suomen tavoitteena olisi kuitenkin toimivien suhteiden ylläpitäminen Venäjään myös Naton jäsenenä, selonteossa kirjataan.

Siinä todetaan myös, että Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä. Jos tähän ei reagoida, se saattaa johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen.

Venäjän käynnistämä sota vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Hän kommentoi tänään julkaistua turvallisuusselontekoa.

Venäjän sodalla on pitkäkestoisia vaikutuksia myös Suomen turvallisuusympäristöön. Haaviston mukaan Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita naapureidensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.

Suomi myös jatkaa yhteistyön tiivistämistä Ruotsin kanssa. Haavisto sanoo pitävänsä tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi tekisivät turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa samansuuntaisesti. Molemmat maat kuitenkin tekevät ratkaisunsa itsenäisesti.

Natosta Haavisto totesi sen, että ratkaisujen tarkastelu on käynnissä tällä hetkellä.

Tänään julkaistu turvallisuusselonteko käynnistää parlamentaarisen vaiheen, jonka aikana eduskunta keskustelee selonteosta, sanoo presidentti Sauli Niinistö tiedotteessa.

Niinistön mukaan nyt on muodostettava selkeä linja Suomen suunnalle. Kyse on Suomen omasta turvallisuudesta, eikä se ei ole keneltäkään pois, Niinistö toteaa. Presidentti sanoo jatkavansa aktiivista vuoropuhelua muun muassa eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajien kanssa.

Niinistön mukaan tärkeät turvallisuuspoliittiset päätökset vaativat taakseen punnitun analyysin ja jaetun tilannekuvan. Selontekoa on valmisteltu tiiviisti presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ohjauksessa.