Hätäpuhelun soittaja haluaa langan päähän toisen ihmisen – robottivastaajat eivät ole ainakaan lähitulevaisuutta
Hätäpuheluihin vastaavien robottien mahdollisuudella on spekuloitu Hätäkeskuslaitoksen ja Poliisihallituksen Suomi-Areenassa järjestämässä paneelikeskustelussa Porissa.
Hätäpuheluihin vastaavien robottien mahdollisuudella on spekuloitu Porissa Suomi-Areenan paneelikeskustelussa. Kuva: LEHTIKUVA / VESA MOILANENVaikka maailma digitalisoituu, vastaa kansalaisten hätäpuheluihin jatkossakin ihminen, sanoo hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen Hätäkeskuslaitoksesta. Niemisen mukaan teknologiaa, joka korvaisi inhimillisen vuorovaikutuksen hätäpuhelutilanteessa, ei ole toistaiseksi tarjolla.
"Meillä ei ole robotteihin liittyviä suunnitelmia eikä tiedossani ole mitään sellaista, millä ihmisen harkinta voitaisiin tässä korvata", Nieminen sanoo.
Koneoppiminen, keinoäly ja robotiikka voisivat sen sijaan auttaa ihmistä myös hätäkeskustyössä, Nieminen kertoo. Hän kertoo ohjelmasta, joka esimerkiksi pystyy puheesta tiettyjä sanoja poimimalla tunnistamaan sydänkohtauksen tunnusmerkit. Toistaiseksi tällaiset menetelmät eivät kuitenkaan ole hätäkeskuksissa edes kokeiluasteella.
"Meillä on nyt kaikki paukut nykyisen toiminnan kehittämisessä ja uuden hätäkeskusjärjestelmän käyttöönotossa. Siinä on jo esimerkiksi integroitu riskinarvio. Eli kun kysymyspatteristoa käy läpi, osaa kone kertoa, koska koossa on tarvittavat tiedot hälytyksen tekoon", Nieminen kuvailee.
Hätäpuheluihin vastaavien robottien mahdollisuudella on spekuloitu Hätäkeskuslaitoksen ja Poliisihallituksen Suomi-Areenassa järjestämässä paneelikeskustelussa Porissa.
Robottivastaajista eivät innostu myöskään puheluiden soittajat. Suosittua tv-ohjelmaa mukaillutta Turvallisuuden hyvät ja huonot uutiset -keskustelua varten teetettiin Taloustutkimuksella kysely, jonka mukaan yli 80 prosenttia vastaajista piti hätäpuheluun vastaavaa robottia huonona ajatuksena.
Mahdollisen robottivastaajan vaatima tietokoneohjelma, joka osaisi tulkita ihmisen puhetta ja tunnetiloja riittävän tarkasti, on vielä vuosien päässä, mikäli sellaisen kehittäminen ylipäätään onnistuu, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Caj Södergård.
"Tekniikka ei ole vielä pitkään aikaan sellaista, että se toimisi tällaisessa puheentunnistuksessa luotettavasti. Kyseessä on usein hätääntynyt puhuja, monta erilaista murretta ja taustahälyä", Södergård pohtii.
Saneluohjelmat pystyvät parhaillaan muuttamaan puhetta tekstiksi kohtalaisen hyvin. Matkaa puheen sisällön analyysiin ja toimintaehdotusten tekemiseen sen pohjalta on kuitenkin vielä paljon, Södergård sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
