”Tiellä liikkuminen vaikeutuu tosissaan”
Maaningan Pistekankaantien täydelliseen remonttiin on saatu avustusta sekä valtiolta että kunnalta. Työt valmistuvat kuukauden sisällä. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoMaaseutu kärsii yksityisten teiden valtionavustusten leikkauksista.
”Maaseutu on tässä suurin kärsijä”, sanoo tieisännöitsijä Jari Kärkkäinen Siilinjärveltä.
Hän vastustaa ensi vuodelle kaavailtuja viiden miljoonan euron avustusleikkauksia jyrkästi.
”Maaseudun tiet rupeavat rappeutumaan, ei täällä kukaan sen jälkeen pysty asumaan. Jos perusparannus vedetään minimiin, 10–15 vuodessa maaseudun teillä on täysi katastrofi.”
Myös MTK:n toiminnanjohtajan Antti Sahin mielestä on surkeaa, että leikkaukset kohdistuvat tällekin sektorille maaseudun toimintaa.
Suomen Tieyhdistyksen yksityistieasioiden toimialajohtaja Elina Kasteenpohja kertoo, että viiden miljoonan euron leikkaus avustuksiin tuntuu.
”Kyllä se aika pintaraapaisua on, mitä kahdeksalla miljoonalla saadaan aikaiseksi, kun kolmetoistakin on ollut pintaraapaisua.”
Myös metsäteollisuuden mielestä ministeriöiden esittämä kahdeksan miljoonan euron tukitaso on riittämätön.
”Tukitaso saisi olla 25–30 miljoonaa euroa. Sen kanssa olisi helpompi metsäteollisuuden elää”, sanoo energia- ja infrastruktuurijohtaja Jouni Punnonen Metsäteollisuus ry:stä.
”Ruotsissa yksityisteiden valtion tuki on sata miljoonaa euroa”, hän vertaa.
Sahin mukaan noin 20 miljoonan euron vuositasolla pärjättäisiin kohtuullisesti.
Kasteenpohja pitää valtionavustusten leikkauksia valitettavina, varsinkin kun kuntienkin talous kiristyy.
”Riski yksityisteiden kunnossapidon romahtamiseen on tällä hetkellä melkoisen suuri”, Sahi sanoo.
Tukirahan väheneminen tarkoittaa, että osakkaat maksavat yksityistien perusparannuksen itse. Käytännössä se tarkoittaa korotuksia tiemaksuihin. Lisälasku voi olla merkittävä.
Tiekunnissa mietitään nyt tarkkaan, kannattaako perusparannus tehdä. Osa jättää sen tekemättä.
”Tien kunnossapito tekee aika ison loven vanhuksen eläkkeeseen”, vuonna 2004 Suomen ensimmäiseltä tieisännöitsijäkurssilta valmistunut Kärkkäinen sanoo.
Kärkkäinen hoitaa 60 tiekunnan asioita Siilinjärvellä ja lähikunnissa. Siilinjärvellä teiden perusparannukset alkavat olla tehdyt.
Muissa kunnissa tekemistä olisi vielä paljon.
Kasteenpohja arvelee, että osa tiekunnista jättää ensi vuonna valtionavustuksen hakematta.
”Nytkin on käynyt niin, että tiekunnat eivät lähde hakemaan avustusta, kun jaettavaa rahaa on niin vähän. He eivät viitsi hoitaa paperibyrokratiaa.”
Jos valtion ja kuntien avustuksia ei saada, teille voi ilmestyä puomeja.
Ihmisten välejä myös tahtoo kiristää kylillä, jos jonkun nähdään ajelevan säännöllisesti muiden kustantamalla tiellä.
Kärkkäisen mukaan läpiajoteillä on myös kyselty, voidaanko lopputie pysyvästä asutuksesta eteenpäin jättää talvella auraamatta. Kuntien kunnossapitoavustuksia kun jaetaan viimeiseen pysyvästi asuttuun taloon asti.
”Tämähän vaikeuttaa kohta tiellä liikkumistakin tosissaan.”
Kasteenpohja sanoo, että osakkaiden tulee nyt järjestäytyä, laittaa tien yksiköinnit kuntoon ja parantaa maksujen keruuta.
Punnosen mielestä Suomen yksityisteiden tulevaisuus näyttää huolestuttavalta. Valtionavustusten vähennys rapauttaa teiden kuntoa vuosi vuodelta.
Kuljetusketjun alkupäässä olevien yksityisteiden liikennöitävyys on metsäteollisuudelle tärkeää, sillä muuten tavaraa ei saada eteenpäin.
Puuhuoltoa turvataan myös kestävän metsätalouden rahoituslain rahoilla. Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan, että budjettiesityksen mukaan kestävän metsätalouden rahoituslain määräraha pienenee ensi vuonna reilut viisi miljoonaa 67 miljoonasta eurosta.
Vielä ei osata arvioida, paljonko säästöistä kohdistuu metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksiin. Metsäkeskuksen myöntämä tieraha on ollut vuosittain kahdeksan miljoonan euron luokkaa.
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
